Kekri - nostetta lähiruoalle ja kipinää yhteisöllisyyteen

Kekrinä pääosassa on suomalainen lähellä tuotettu ruoka, yhteisöllisyys ja koko sen ympärille nivoutuva elinvoimainen maaseutu. MKN viettää kekriviikkoja 14.10.–3.11. ja kannustaa kaikkia mukaan!

MKN Kurpitsat kekrijuhlat Kuva Pyry Pekka Kantonen
Kekrikurpitsat. Kuva Pyry-Pekka Kantonen

Lähiruoka sopii kekriin

Kekriä on aiemmin vietetty Suomessa vuoden suurimpana juhlana. Kekrin aika on ollut satokauden taitekohdassa, kun raskaat ja työläät kasvukauden työt, karjan ulkolaidunnus ja syysteurastukset on saatu päätökseen. Juhlintaan on kuulunut yltäkylläinen ruoalla ja juomalla herkuttelu, ja pöydät ovat notkuneet sadonkorjuun ja syysteurastuksen antimista.

Kekrin juuret juontavat ikivanhaan eurooppalaiseen maatalouskulttuuriin, mutta kekrin juhlinta sopii aivan mahtavasti nykypäivään painottaa järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

”Kekrinä kannattaa nostaa kunnia-asemaan maukkaat, terveelliset ja läheltä hankittavat satokauden raaka-aineet ja jatkojalosteet sekä suosia oman alueen tuottajia ja ruoantekijöitä.”

Velin myös vinkkaa, että perinteisiä ruokaohjeita voi keventää ja kasviksien määrää lisätä. ”Esimerkiksi juurekset, kaalit ja sipuli ovat omiaan höystämään liha- ja kalaruokia. Hyvän lisän raaka-ainevalikoimaan tuovat myös marjat ja sienet.”

Velin muistuttaa, että viljatuotteet ovat ennen olleet suomalaisen ruokavalion perusta, ja maakuntien perinteiset leivät kuten rieskat, rievät, kakot ja limput sopivatkin hyvin kekrijuhliin.

Oman näköinen kekri

Herkullisen ruoan lisäksi perinteisiin suomalaisiin kekrijuhliin on kuulunut vahvasti yhdessä tekeminen ja yhdessä iloitseminen. Kekrijuhlissa on kerrottu tarinoita, hassuteltu ja ennustettu tulevan vuoden tapahtumia.

Velin kehottaa jokaista järjestämään oman näköisensä kekritapahtuman. Mielikuvituksen voi antaa laukata. Maamme lukuisten yhdistysten ja järjestöjen kannattaa huomioida kekrin vietto hienona mahdollisuutena piristää yhdistystoimintaa ja keinona yhdistää oman alueen ihmisiä ja voimia.

”Ohjelmallisten kekri-iltamien järjestäminen on mukava tapa yhdistää esimerkiksi paikkakunnan vaki- ja kesäasukkaita. Iltamien järjestämiseen kannattaa kutsua mukaan paikallisia esiintyjiä ja yrittäjiä.”

Kekriä voi viettää myös hyvin pienimuotoisesti oman perheen, työporukan tai ystävien kesken.

”Kekriä voi juhlistaa lähiruokaa kunnioittavalla kekrilounaalla tai vaikkapa nyyttikesteillä. Tunnelmaa voi luoda kynttilöillä ja askartelemalla itse kotoisat somisteet ekologisista luonnon materiaaleista. Kekrissä yhdistyvät suomalainen ruoka ja yhteisöllisyys kaupallisuuden sijasta”, Velin painottaa.

Kekritietoutta ja vinkkejä