Keskisuomalainen leipäperinne
Ajankohtaista· MKN Ruokaneuvot· Ruokatietopankki· Ruokakasvatus
Suomalaisen leivän tarina jatkuu Keski-Suomen kaurapyöröillä. Länsi- ja Itä-Suomen leipäkulttuurit poikkeavat toisistaan, mutta Keski-Suomi on leipäkulttuurin monikäyttäjä. Maakunnassa on viitteitä niin idän kuin lännenkin kulttuurista.
Nosterieska eli nostake on Keski-Suomen maakuntaleipä. Muita maakuntaleipiä ovat hapanleipä ja vesirieska. Erityisesti Hankasalmen suunnalla on leivottu kaurapyöröjä, vaikka pyörö-nimi viittaa Itä-Suomessa valmistettavaan kukkoseen. Keskisuomalainen ohje muistuttaa enemmän nykyistä kauraleipäistä, mutta kaurapyörrön rakenne on hieman erilainen.
Leipää on aina syöty ja syödään edelleen
Suomen leipäkulttuuri voidaan jakaa alueittain kahteen osaan. Länsi- ja Itä-Suomen leipäkulttuurit poikkeavat toisistaan. Keski-Suomi on leipäkulttuurin monikäyttäjä. Maakunnassa on viitteitä niin idän kuin lännenkin kulttuurista.
Leipojan leivontatavalla on suuri merkitys lopputuotteeseen. Myös raaka-aineella on merkitystä. Jauhojen laadukkuus takaa maukkaan lopputuloksen. Leivän mallilla luodaan oma kädenjälki, joka kertoo perinnön siirtymisestä sukupolvilta toisille. Esimerkiksi ruisleivän juuri voi olla vuosikymmeniä vanhaa, ja se on siirtynyt vuosien saatossa seuraavalle leipojalle.
Nosterieska eli nostake on Keski-Suomen maakuntaleipä. Muita maakuntaleipiä ovat hapanleipä ja vesirieska. Keskisuomalaisen nosterieskan leivonnassa ja rakenteessa näkyy itäisen naapurimaakunnan Savon vaikutus. Leipä on pyöreä, pullea ja maultaan hieman hapan. Nykyisin juuritaikinassa käytetään hiivaa muhevan rakenteen saamiseksi.
Hankasalmelaiset kaurapyöröt
Keskisuomessa, erityisesti Hankasalmen suunnalla, leivottiin kaurapyöröjä, vaikka pyörö-nimi viittaa Itä-Suomessa valmistettavaan kukkoseen. Keskisuomalainen ohje muistuttaa enemmän nykyistä kauraleipäistä, mutta kaurapyörrön rakenne on hieman erilainen. Alkuperäisessä ohjeessa puhutaan kauraryyneistä, joka tarkoitti kuitenkin kaurahiutaleita. Ennen kaurahiutaleita kutsuttiin monin paikoin kauraryyneiksi. Ja taitaa vieläkin ikäihmiset niistä puhua tarkoittaessaan hiutaleita. Kauraryyni on kuorittu kauranjyvä, jota voidaan käyttää kuten riisiä, esimerkiksi ruoan lisäkkeenä, risoton valmistamiseen ja puuroihin. Niiden käyttö on viimevuosina lisääntynyt.
Kaurapyöröt valmistuvat melko nopeasti ja saat helposti tuoretta leipää. Sinällään leivontatekniikka on varsin yksinkertainen ja nopea. Taikina sekoitetaan pienen odotuksen jälkeen ja lusikoidaan uunipellille. Halutessaan ohjeeseen voi lisätä myös 2 rkl rypsiöljyä, 2 tl sokeria tai siirappia sekä raastettuja kasviksia (noin 1 dl). Pinnalle voi ripotella kaurahiutaleita tai pellavansiemeniä.
Pyöröt paistetaan korkeassa lämpötilassa ja näin saadaan leipään maistuva paistopinta. Nauti pyöröt voin tai itsetehdyn levitteen kanssa.
Kaurapyöröt
maidoton, vegaaninen
3 dl haaleaa vettä
11 g kuivahiivaa
2,5 dl kaurahiutaleita
2–2,5 dl vehnä tai hiivaleipäjauhoja
1 tl suolaa
1. Sekoita hiiva ja 1,5 dl kaurahiutaleita haaleaan veteen.
2. Annan seoksen olla lämpimässä paikassa, kunnes se alkaa kuplia.
3. Lisää seokseen loput kaurahiutaleet, jauhot ja suola. Taikina ei saa tulla vetelää puuroa sakeammaksi.
4. Nosta lusikalla taikinakokkareita uunipellille. Paista 10–15 minuuttia 250 asteessa.
Tarjoa esimerkiksi tuoreherne- tai rahkalevitteen kanssa.