Lähikalan ruokakäytön tulevaisuus nähdään pääasiassa positiivisena – ruokakasvatus, ravitsemussuositukset ja tavoiteohjelmat positiivisia vaikuttimia käytön lisäämiseksi

Lähikalaa lautaselle -hankkeen tavoitteena on edistää lähikalan tunnettuutta ja selvittää sen saatavuutta ja käyttöä eri puolilla Perämeren kalatalousaluetta. Kalastajien, kala-alan jalostajien, ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealan yritysten sekä kaupanalan toimijoiden lähikalan käyttöä, kysyntää ja tarjontaa selvitettiin markkinakartoituskyselyllä. Kysely toteutettiin itsenäisesti vastattavan kyselylomakkeen avulla. Lisäksi selvitystä varten haastateltiin 10 kala-alan toimijaa eri puolilta Perämeren aluetta.

Markkinakartoituskyselyyn saatiin yhteensä 67 vastusta, joista pääosa kalastajilta. Kyselyn perusteella Perämeren kalatalousalueella eniten sekä pyydettyjä että käytettyjä lähikalalajeja olivat siika ja ahven. Selvitykseen osallistunet ammattikeittiöt ja jalostajat hankkivat tarvitsemansa kalaraaka-aineen pääasiassa suoraan kalastajilta; muut hankintakanavat olivat yleisempiä etenkin suurempien ammattikeittiöiden toiminnassa. Vastaavasti kalastajat kertoivat suurimmaksi asiakasryhmäkseen yksityiset kuluttajat, joiden lisäksi kalaa toimitettiin jonkin verran myös jalostajille ja vähittäiskauppoihin.

Lähikalan käyttö vaihteli eri toimijoiden välillä melko paljon. Etenkin suuremmissa ammattikeittiöissä käytettiin paljon kappaletavarana saatavia, eri kalalajeja sisältäviä valmisteita, kuten erilaisia pihvejä, pyöryköitä ja puikkoja. Lähikalalajeja enemmän ammattikeittiöiden toiminnassa korostuivat muun muassa pakastesei ja lohimassasta valmistetut kuutiot, joiden saatavuus hankintajärjestelmissä oli hyvä ympäri vuoden. Pienemmät ammattikeittiöt käyttivät toiminnassaan enemmän lähikalaa, ja joillakin oli mahdollisuus jalostaa tarvitsemiaan kalasäilykkeitä myös itse.

Yhdeksi merkittävimmistä lähikalan myynnin ja käytön lisäämisen esteistä koettiin sekä kalastajien että ostajien näkökulmasta kala-alan sesonkiluontoisuus. Vaihtelevat pyyntimäärät ja saaliin epävarmuus nähtiin varsinkin suurempien toimijoiden kohdalla haasteena muun muassa ruokalista- ja tuotesuunnittelun kannalta. Ennakkoon useaksi viikoksi laadittavien ruokalistojen kannalta nopeat vaihtelut raaka-aineiden saatavuudessa olivat haasteellisia. Osa nykyisistä hankintajärjestelmistä ei myöskään mahdollista pienten ja/tai vaihtelevien erien hankintoja.

Lähikalan ja lähikalatuotteiden lisäämisen esteiksi mainittiin myös raaka-aineiden ja tuotteiden korkeaksi koettu hinta sekä etenkin suurten ammattikeittiöiden toimintaan soveltuvien lähikalajalosteiden puute. Ideoita ja ratkaisuja tuotekehitykseen ja ruokalistoille kehitetään hankkeen työpajassa tiistaina 21.1.2025 Torniossa. Työpaja on maksuton ja suunnattu elintarvikejalostajille, ravintoloille ja ammattikeittiöille, kalastajille sekä aiheesta kiinnostuneille.

Lähiruokaa ja lähikalaa arvostetaan aiempaa enemmän – ravitsemussuositukset ja tavoiteohjelmat positiivisia vaikuttimia

Kyselyn perusteella lähikalan käytön tulevaisuus nähtiin pääasiassa positiivisena. Kuluttajien koettiin arvostavan lähiruokaa aiempaa enemmän, ja muun muassa ravitsemussuosituksia, ilmastoruokaohjelmaa sekä lähikalan käyttöä edistäviä hankkeita pidettiin positiivisina vaikuttimina lähikalan käytön lisäämisessä. Käytön lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin ammattikeittiöiden toimintaan soveltuvien lähikalajalosteiden kehittämisen lisäksi muutoksia ihmisten kulutustottumuksissa.

Lähikalan tunnettuuden parantamiseen ja käytön lisäämiseen sekä koti- että ammattikeittiöissä voidaan pyrkiä vaikuttamaan muun muassa tiedonvälityksen ja viestinnän keinoin. Kodeissa ja kouluissa toteutettava ruokakasvatus on tärkeä tapa tutustuttaa lapset ja nuoret lähikalaan. Kalaruokien tarjoaminen sekä kotona että kouluissa on tärkeää, jotta lähikalan valmistukseen ja erilaisiin kalaruokiin totutaan pienestä pitäen. Toimivalla ruokakasvatuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös lähikalaan liitettyjen asenteiden ja mielikuvien muuttamisessa ja siten kysynnän kasvattamisessa.

Lähikalaa lautaselle -hankkeen puitteissa tullaan tekemään kouluvierailuja, joissa pureudutaan yllä mainittujen teemojen lisäksi kala-alan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin.

Lue vastaajien kommentit ja yhteenveto markkinakartoituksen tuloksista kokonaisuudessaan: Lähikalan markkinakartoitus Perämeren kalatalousalueella 2024

Teksti: Anni Lantta, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Lisätiedot: Mervi Tiermas, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, p. 044 431 4606, mervi.tiermas@maajakotitalousnaiset.fi

Artikkeli on osa Lähikalaa lautaselle -hanketta (1.3.2023–31.8.2025), jota rahoittaa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (Perämeren rannikon Kalaleader), Lapin ELY-keskus.