Marjoja moneen makuun

Marjoja moneen makuun

Marjatuomipihlaja, marja-aronia, pihlajanmarja, juolukka ja ruusunmarja… Joko nämä marjamaailman harvinaisuudet päätyvät vasuusi?

”Marjapensaissa piilee uskomattomia aarteita. Opettele tunnistamaan ja käyttämään rohkeasti myös vähemmän käytettyjä puutarha- ja metsämarjoja”, kannustaa ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Hannele Veteli Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.

Pienet terveyspommit

• Kotimaisissa marjoissa on tuhansittain suoja-aineita, jotka tehostavat toistensa vaikutuksia.
• Marjoissa on mm. C- ja E-vitamiineja, A-vitamiinin esiasteita, kaliumia, kalsiumia, fosforia, rautaa ja seleeniä.
• Marjat sisältävät runsaasti myös muita terveysvaikutteisia tehoaineita, kuten polyfenoleja, joista saattaa olla hyötyä monien sairauksien ja tulehdusten ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisissa marjoissa polyfenoleja on erityisen paljon. Mitä tummempi marja, sitä enemmän polyfenoleja!
• Tutkimusten mukaan kotimaiset marjat voivat vaikuttaa suotuisasti myös suoliston mikrobeihin ja vastustuskykyyn.


Marjasato lukuina

Suomessa kasvaa 50 erilaista luonnonmarjaa
Näistä 37 on syötäviä ja ravintokäyttöön soveltuvia 20.
Metsämarjasadosta kerätään vuosittain talteen vain noin 10 %.
”Metsään menin. Puille nöyrästi kumarsin. Nyt on astiani marjoja täynnä.” – Helvi Juvonen-



PIHLAJA
Hyvä pihlajanmarjavuosi on keskimäärin joka toinen vuosi. Marjat kypsyvät elo-syyskuussa. Ensimmäiset yöpakkaset pehmentävät pihlajanmarjojen karvasta makua. Marjojen happamuus vaihtelee eri puiden välillä. Pihlajasta on jalostettu myös makeamarjainen lajike, makeapihlaja. Pihlajanmarja sisältää erityisen runsaasti C-vitamiinia, karotenoideja ja antioksidantteja.

Pihlajanmarjoista voi valmistaa mehuja, likööriä, erilaisia hilloja ja hyytelöitä. Kokeile pihlajanmarjaa myös kastikkeissa ja jälkiruuissa! Makua pehmentämään sekaan voi laittaa omenaa, porkkanaa tai kesäkurpitsaa. Pihlajanmarja-omenamehu on hyvä makupari. Marjoja voi pakastaa, kuivata tai säilöä vedessä. Kuivaaminen ja pakastaminen vähentävät marjojen kirpeyttä. Kuivatut marjat ovat hyviä vaikkapa myslissä, leivissä ja sämpylöissä. Kuivattuja marjoja voi myös jauhaa ja ripotella jauhoa vaikkapa puuroon, smoothieen tai leipätaikinaan.

SASKATOON ELI MARJATUOMIPIHLAJA
Saskatooniksi kutsutaan marjatuomipihlajan suurimarjaisia marja- ja jalostustuotantoon valittuja lajikkeita. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja oli aikoinaan tärkeä ravinnonlähde intiaaneille. Saskatoonin loppukesästä tummansinisiksi kypsyneiden marjojen maku on mieto, hieman makean mustikkainen ja mehukas. Saskatoon on erinomainen, terveysvaikutuksiltaan mustikkaan verrattu marja, vaikka maultaan ne ovatkin erilaisia. Saskatoon sisältää useimpia marjoja enemmän proteiinia, hiilihydraattia, rasvaa, energiaa ja kuitua. Marjoissa on erittäin paljon polyfenoleja ja antioksidantteja sekä karotenoideja ja vitamiineja. Marjat sopivat tuorekäyttöön, säilöntään ja leivontaan. Kiinteämmän hillon saamiseksi saskatoonin joukkoon voi lisätä happamampia marjoja, raparperia tai sitruunan mehua.

ARONIA
Aronioita on kahta lajia, marja- ja koristearoniaa. Molempien marjat ovat syötäviä. Mustat ja kiiltävät marjat kypsyvät syyskuussa. Maku on hieman karvas, mutta paranee pienten pakkasten tai pakastamisen jälkeen. Linnut tyhjentävät pensaat tehokkaasti, joten marjojen keräämistä ei kannata liikaa pitkittää!
Aroniassa on erittäin korkea polyfenoli- ja antioksidanttipitoisuus. Aronia sopii hyvin esimerkiksi mehuun, hilloihin, soseisiin, viiniin ja likööriin. Sen joukkoon voi yhdistää jotain hapokasta, kuten omenaa tai herukoita. Marjat sopivat hyvin vispipuuroon, rahkaan ja smoothieen mustikan kanssa. Marja-aronia säilyy tuoreena pari viikkoa viileässä. Aronian voi pakastaa kokonaisena tai soseena ja marjat voi myös kuivata.

RUUSUNMARJA
Ruusujen sukuun kuuluu yli 100 lajia. Kaikkien ruusujen marjat eli kiulukat ovat syötäviä, myös juhannusruusujen. Ruusunmarjat kerätään elo-syyskuussa. Ruusunmarja sisältää enemmän C-vitamiinia kuin mikään muu elintarvike, yli 20 kertaa enemmän kuin appelsiini! Kiulukat kuuluvatkin marjojen terveellisimpään kärkeen. Myös niiden antioksidanttisuus on huippuluokkaa. Ruusunmarjoja voi käyttää hyvin monipuolisesti keittiössä. Kiulukoita voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla. Pakastettaessa marjat kannattaa soseuttaa ja siemenet tulee poistaa. Kuivatut marjat voi myös jauhaa.

JUOLUKKA
Juolukka on talvenkestävä kosteiden paikkojen suovarpu, joka kasvaa koko Suomessa. Marjat kypsyvät noin kuukautta mustikkaa myöhemmin ja sitä voi poimia jopa pakkasiin asti.
Juolukka on miedon makuinen, mutta erinomaisen terveellinen marja. Se sisältää runsaasti C-vitamiinia verrattuna muihin metsämarjoihin sekä runsaasti polyfenoleja. Juolukkaa voi käyttää sellaisenaan tai aromikkaampien marjojen, kuten mustikan tai punaherukan kanssa. Juolukasta voi valmistaa muun muassa hilloa, mehua, survosta, sosetta, puuroa, keittoa ja kiisseliä. Juolukka saattaa aiheuttaa joillekin henkilöille huimausta, päänsärkyä tai myrkytysoireita.