Mitä kuuluu luomulle vuonna 2023?

Kuluttajan ruokavalinnat luonnon monimuotoisuuden edistäjänä – yhtenä ratkaisuna luomu

Yksi ammattilaistapahtumassa jatkuvasti esille noussut kysymys oli, kuinka kuluttajat pystyvät halutessaan omilla ruokavalinnoillaan edistämään luonnon monimuotoisuutta. Erään osallistujan vastaus tähän oli yksinkertainen: käyttämällä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa.

Luomutuotettu ruoka voi siis toimia muun muassa vastauksena kuluttajille nykyisiin ilmasto- ja hiilijalanjälkikysymyksiin sekä luonnon monimuotoisuuskeskusteluun, kunhan vain sen hyödyt ja toimintaperiaate avataan selkeästi. Millä tavoin luomua jatkossa siis brändätään ja millä argumenteilla sitä nostetaan esille?

– Luomuelintarvike on valmistettu luonnonmukaisia aineksia hyödyntämällä ja luonnon suomin menetelmin, kertoo ProAgria Oulun luomuasiantuntija Viivi Virkkula.

– Luomu on varmasti puhdasta. Puolestaan luomu brändinä on saanut osittain negatiivista mainetta kuluttajien keskuudessa. Luomu useasti koetaan automaattisesti kalliina, vaikka se ei sitä olisikaan. Siitä helposti ajatellaan, että se on vain hyvin tienaavien ihmisten saavutettavissa. Miten tähän voidaan vaikuttaa – tulisiko sana ”luomu” brändätä uudestaan, Virkkula pohtii ja jatkaa:

– Argumentteja luomun puolesta ei tarvitse pitkään miettiä. Kansainvälisesti luomu on huomattu ja se on suuressa suosiossa kuluttajien keskuudessa.

Luomulla maailmalle

Danish Agriculture & Food Council organisaatiosta markkinakehitysjohtaja Mette Jasper Gammicchia esitteli tanskalaisen mallin, jossa 1500 luomuviljelijää on mukana ja toimii yksityisen tahon omistajana. Häneltä kysyttiin, millaisilla suomalaisilla luomutuotteilla voisi olla potentiaalia Tanskan isoilla luomumarkkinoilla ja hän ihastelikin suomalaisia kasviproteiineja ja lakritsia.

Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang Business Finlandista kannusti yrityksiä huomioimaan viennissä, että luomutuotteesta voidaan maksaa noin 5 % enemmän kuin tavanomaisesta tuotteesta, sillä ero on viime aikoina kaventunut. Wrang vinkkaa, että Euroopan viennissä tulisi panostaa enemmän niin sanottuihin ”sinkkupakkauksiin” suurten sijaan.

Laadukasta luomua Pohjois-Pohjanmaalta

Tilaisuudessa palkittiin luomualan toimijoita, ammattikeittiöitä ja yrityksiä. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalta ei löytynyt tänä vuonna suoraan voittajaa, kunniamaininnan saanut Birkkalan tila nosti puheenvuorossaan esille yhteistyötahona pohjoispohjalaisen Pehkolan Mallastamon. Yritys tuottaa Ruukissa kotimaista olutmallasta panimoiden ja leipomoiden käyttöön. Mallastaja ja toimitusjohtaja Heikki Haapala kertoo, että jo mallastamoa perustettaessa oli ajatuksena suunnata myyntiä myös vientiin.

– Ohramaltaiden osalta vientiä on ollut yksittäisiä eriä. Kasvaneen ja jatkossa edelleen kasvavan kapasiteetin myötä vienti tulee lisääntymään, Haapala avaa.

Birkkalan tilan kanssa yhteistyönä valmistettu luomusertifioitu spelttimallas on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienemmätkin toimijat voivat yhteistyössä tuottaa laadukasta ja jalostusasteelta korkeampia tuotteita niin koti- kuin vientimarkkinoille.

– Luomu Spelttimaltaan osalta kiinnostusta on ollut erityisesti ulkomailta, missä suomalaista puhdasta raaka-ainetta arvostetaan. Birkkalan tilalla on pidempi kokemus Speltin viennistä ja heillä hyvät verkostot. Uskomme, että kiinnostus tuotetta kohtaan avaa ovia myös mallastamon muille tuotteille, visioi Haapala.

Luomua myös ammattikeittiöihin ja kuntalaisten lautasille

Luomutuotteiden käytöstä ruokapalveluissa keskustellaan Limingassa 16.3. ja ratkaistaan saatavuuteen liittyviä haasteita. Puheenvuorossa mm. luomuviljelijöitä sekä moninkertainen Luomu SM -kilpailun voittaja Lumijoen kunta, jossa luomun käyttöä ruokalistoilla on lisätty vuosittain. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautua voi mukaan osoitteessa proagriaoulu.fi/luomutreffit.

Luomuelintarvikepäivän 2022 materiaalit

 Globaali markkinapotentiaali -raportti, Business Finland

Lisätietoja:

projektipäällikkö Kaisa Myllykangas, puh. 0400 399 865, kaisa.myllykangas@maajakotitalousnaiset.fi

Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maistuvaa meiltä ja muualta -hanke

Teksti:

Kaisa Myllykangas, projektipäällikkö, Maistuvaa meiltä ja muualta -hanke

Mervi Tiermas, asiantuntija, Maistuvaa meiltä ja muualta -hanke

Viivi Virkkula, luomuasiantuntija, ProAgria Oulu

Heikki Haapala, Pehkolan Mallastamo