Mitä on ruokahukka?

Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoista poisheitettyä ruokaa. Se rasittaa ympäristöä monilla tavoin.

Kotitalouksien kulutuksen suurimmat ympäristövaikutukset tulevat asumisesta, liikenteestä ja ruuan kulutuksesta. Noin 40 % näistä ympäristövaikutuksista aiheutuu ruuasta.

Ruuan tuotantoon liittyy monia eri ympäristönäkökulmia, kuten rehevöityminen, ilmastonmuutos, vesijalanjälki, haitalliset aineet, eroosio ja monimuotoisuuden väheneminen. Suurin osa ilmastovaikutuksista syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä. Suomessa ruokaa voidaan tuottaa ilman vahinkoa ihmisten terveydelle, mutta monessa muussa maassa esimerkiksi vedenkulutus lisää monimutkaisten vaikutusketjujen kautta jopa väestön kuolleisuutta.

Monissa maissa veden niukkuus aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Ruuan tuotanto vaatii runsaasti vettä. Osa meidänkin lautasellemme päätyvistä tuontielintarvikkeista vaikuttaa suuresti veden kulutukseen. Suomessa puhdasta vettä on runsaasti, mutta ruuan tuotanto vaikuttaa merkittävästi vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen syntyyn, ja tätä kautta maamme vesistöjen tilaan. Kasvintuotanto vastaa noin kolmasosasta ja eläintuotanto noin puolesta typpi- ja fosforikuormituksesta Suomessa. Ravinnekuormitus vaikuttaa kotimaisissa sisävesistöissä ja Itämeressä niiden tilaa heikentävästi.

Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotitalouksissa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä 120-160 miljoonaa kiloa, noin 20-25 kg henkeä kohden. Kaikesta kotiin hankitusta ruuasta hävikin arvioidaan olevan noin 5 %. Tämä tarkoittaa siis, että joka 20. kassillinen ruokaa heitetään hukkaan. Kolmannes suomalaisen ruokaketjun ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.

Tutkimukset kertovat, että eniten pois heitettiin vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää sekä hedelmiä ja marjoja. Ruokaa haaskaantuu pilaantumisen ja ylivalmistuksen takia mutta myös lautastähteinä tai päiväyksen umpeuduttua.

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa pois noin 100 kg vuodessa. Tämän ruuan arvo on useita satoja euroja. Kalleimmaksi koituu lihan, kalan ja kananmunan hukkaaminen. Vaikka niiden osuus on massassa mitattuna pieni, on rahallinen arvo suuri.

Kaikkiaan suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoisen ruokahävikin arvioidaan olevan 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa, eli 62-86 kg henkilöä kohti. Syömäkelpoista ruokaa hukataan kotien lisäksi myös ravitsemuspalveluissa, kaupassa ja elintarviketeollisuudessa. Ruokahävikin vähentämisen eteen tehdään kuitenkin koko ajan valtavasti töitä.