Ota kaikki irti varhaiskasvisten herkistä aromeista

Taio arki- ja juhlaherkkuja kasvihuoneen ja avomaan ensimmäisestä sadosta. 

Käytä hyväksesi myös naatit.

Raikas raparperi aloittaa satokauden. Perässä seuraavat varhaisperunat, kaalit, salaatit, sipulit, kotimainen parsa, herneet, porkkanat, retiisit ja muut herkut.

Kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta neuvoo käsittelemään varhaiskasviksia eli primöörejä yhtä varoen kuin kananmunia.

”Varhaiskasvikset eivät kestä kolhuja, koska niiden kuori on olematon. Niistä myös haihtuu kosteus nopeasti, joten ne on hyvä käyttää mahdollisimman pian noston jälkeen. Mutta ohuen kuoren ansiosta varhaiskasviksille riittää vain huolellinen pesu. Juureksiakaan ei tarvitse kuoria.”

Kevennä kasviksilla - mausta maltilla

Varhaiskasvisten alhainen kuiva-ainepitoisuus tekee niistä erityisen makeita ja rapeita. Varhaiskasvikset ovat parhaimmillaan sellaisinaan nautittuina tai vain kevyesti kypsennettyinä. Liika käsitteleminen ja ylikypsentäminen hävittää primöörien herkät aromit.

”Varhaiskasvisten kokkaaminen on helppoa ja hauskaa. Höyrytä, pikapaista vokissa tai muurikalla tai grillaa. Ja mausta maltilla”, Suontausta neuvoo.

Kasviksilla on helppo keventää ruokavaliota sekä tuoda makua ja väriä juhlapöytään.

”Nosta kasvikset keskiöön. Käytä lihaa kasvisten höysteenä eikä päinvastoin.”

Hyödynnä hillitysti naatteja

Monet varhaiskasvikset myydään naatteineen. Naatit haihduttavat runsaasti kosteutta, joten ne kannattaa poistaa. Hyväkuntoisia naatteja voi hyödyntää ruoanvalmistuksessa.

Naatteja voi käyttää esimerkiksi keitoissa, peston valmistuksessa tai silputa vokkien sekaan. Ruokavirasto ei suosittele runsasta naattien syöntiä niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Nitraatin vuoksi naatteja ja niistä valmistettuja ruokia ei saisi antaa pikkulapsille eikä varsinkaan alle yksivuotiaille.

”Sipulinvarret sekä parsa- ja kukkakaalin suojalehdet voi hyvin käyttää ruoanvalmistukseen ilman pelkoa liiallisesta nitraatista”, Suontausta vinkkaa.