Ota tavoitteeksi Hukaton huhtikuu

Ruoantuotannolla on merkittäviä ilmastovaikutuksia niin globaalisti kuin Suomessa. Ruoantuotanto on myös merkittävä syy maailmanlaajuiseen biodiversiteetin vähenemiseen. Ruokahävikki puolestaan lisää entisestään ruoantuotannon negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. 

”Ruoan tuottamiseksi käytetyt panokset on käytetty aivan turhaan, mikäli ruokahukkaa pääsee syntymään”, kehityspäällikkö Marita Suontausta MKN Keskuksesta muistuttaa.

Suomalaisessa ruokaketjussa syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan noin 400 miljoonaa kiloa vuosittain. Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, yli kolmasosa. Keskimäärin ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa 25–30 kiloa henkeä kohden. Määrällisesti eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, kasviksista ja kahvista.

Erityishuomio kahvi- ja lihahävikkiin

Kahvi muodostaa noin 15 prosenttia kotitalouksien kaikesta ruokahävikistä. Kahvilla on suuri ilmastovaikutus (keskimäärin 7 CO₂ekv./kg), lisäksi kahvin viljelystä aiheutuu merkittävää metsä- ja lajikatoa globaalisti. Vinkit kahvihävikin vähentämiseksi ovat yksinkertaisia.

”Selvitä juojien määrä ennen kahvin keittämistä. Jos kahvia jää yli, sitä voi käyttää ruoanlaitossa tai sen voi pakastaa ja käyttää myöhemmin erilaisiin ruokiin ja juomiin”, Suontausta vinkkaa. 

Vaikka vain 10 prosenttia hävikistä muodostuu lihatuotteista, kuormittavat hävikkiin päätyneet lihatuotteet ilmastoa eniten. Lihojen osuus hävikin  ilmastovaikutuksesta on jopa puolet.

”Liha on todellinen arvoraaka-aine, josta ei saisi tulla yhtään ruokahukkaa. Jos kotitalouteen hankitaan lihaa, niin kannattaa kiinnittää huomiota sen oikeaoppiseen säilytykseen, suunnitella huolella siitä valmistettavat ruoat ja käyttää luovuutta aterialta ylijäävän lihan käytössä”, Suontausta kehottaa.

Lähteet: 
Lindfors, K., Kyttä, V., Saarinen, M., & Vorne, V. (2024). Ilmastovaikutusaineisto ruokapalvelusektorille. Luonnonvarakeskus.

Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M., Katajajuuri, J-M. (2021). Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 49/2021. 72 s. Luonnonvarakeskus.

Silvennoinen K., Nisonen S., Katajajuuri J.-M. (2022). Food waste amount, type, and climate impact in urban and suburban regions in Finnish households. Journal of Cleaner Production 378, 134430. 

#HukatonHuhtikuu-somekampanja on osa MKN Keskuksen käynnistämää Ilmastotaitaja-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on tuoda tutkittua tietoa lähemmäksi ihmisten arkea ja toimintaa. Hankkeessa opastetaan ja kannustetaan käytännönläheisiin  ilmasto-  ja luonnon monimuotoisuutta tukeviin tekoihin. Kohderyhmänä ovat kuluttajat laajasti sekä maaseudun maatalous- ja matkailuyrittäjät Uudellamaalla. Hankeaika on 1.1.2024-30.6.2026. Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun maatalousrahastosta.