Peruskoululaiset kisailivat hävikkiruoan vähentämisessä – ideoita syntyi kotiin ja kouluun
Kouluissa ympäri Suomen peruskoululaiset pääsivät kevään aikana opettajiensa johdolla miettimään erilaisia keinoja vähentää ruokahävikkiä kotitalouksissa.
Peruskoululaiset osallistuivat ruokahävikin vähentämiseen
Kouluissa ympäri Suomen peruskoululaiset pääsivät kevään aikana opettajiensa johdolla miettimään erilaisia keinoja vähentää ruokahävikkiä kotitalouksissa. Parhaimmat ideat palkitaan ja kaikki osallistuneet koulut saavat kunniakirjan.
Noin kolmannes koko ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Henkilöä kohden ruokaa heitetään pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa. Hyvä keino vaikuttaa perheiden ruokakäyttäytymiseen on lähestyä kotitalouksia lasten ja nuorten avulla.
Talven aikana joukko sekä ala- että yläkoulujen oppilaita ympäri Suomen mietti ja kehitti opettajiensa johdolla erilaisia monistettavia, helposti käyttöön otettavia keinoja ja projekteja ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa. Mukana olleet opettajat olivat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnalliseen Älä ruoki hukkaa –Perusopetuksen oppilaat vaikuttajina ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa -hankkeeseen. Apunaan heillä oli alueensa MKN:n piirikeskuksen ruoka-asiantuntija. Ruoka-asiantuntijat pitivät mm hävikkiluentoja ja konkretisoivat kotitalouksien ruokahävikkiä oppilaille hävikkipöydän avulla.
”Lapsilta ja nuorilta tuli valtavan paljon hyviä ja käyttökelpoisia ideoita”, kertoo kehityspäällikkö Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. ”Ideat kootaan sekä ylä- että alakoulun opettajille suunnattuihin työkalupakkeihin avuksi ruokahävikistä opettamiseen.”
Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen asia
Ruoan arvostus vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä. Kun lasten ja nuorten tietoisuus ruoan alkuperästä, sen tekijöistä ja reitistä pöytään kasvaa, lisääntyy myös kiinnostus ja arvostus ruokaa kohtaan.
”Vaikka ajatus oli suunnata toiminta alakouluissa 3.-6.-luokkalaisille, muutama innokas ekaluokkakin osallistui”, kertoo MKN Keskuksen kehityspäällikkö Marita Suontausta.
Muutamalla paikkakunnalla oli tehty koko koulun projekteja, johon oli saatu vanhempainyhdistyskin mukaan. Monessa koulussa kerättiin hävikkiruokareseptejä. "Vinkit esimerkiksi ylijääneen spagetin, tummuneiden banaanien tai nahistuneiden hedelmien tai kasviksien käyttöön tulevat varmasti tarpeen", kertoo Suontausta.
Palkitut koulut ovat ympäri Suomen
"Kaikista annetuista ideoista ja projekteista saa hyviä vinkkejä opetukseen", sanoo Marita Suontausta. "Ideat kootaan ja laitetaan hankkeen lopussa jakoon opettajille. Niistä jokainen voi valita opetukseensa sopivan projektin, jolla herätellään oppilaiden lähipiiriä kiinnittämään huomioita ruokahävikkiin. Ihan pienelläkin ruokahävikin vähentämiseen tähtäävällä teolla on merkitystä ympäristön kannalta", summaa Marita Suontausta.
Alakouluista parhaina ideoina palkittiin Kivirannan koulun 1. luokka Torniosta ja Mustamäen koulun 3. luokkalaiset Salosta. Heidän ideansa aktivoivat koteja toimimaan ja ne saavat myös keskustelua aikaan.
Kivirannan koulun oppilaiden idea oli, että tehdään laminoitavia vanhenemassa -kortteja, joita laitetaan jääkaapissa olevien ruokien ja raaka-aineiden päälle tai lähelle. Näin kaikki jääkaapin käyttäjät osaavat valita ensin käytettävät tuotteet ja ruokahävikin määrä vähenee.
Mustamäen koululaiset kehittivät koko perheen noppapelejä. Pelissä oli esimerkiksi kysymyksiä ruokahävikistä, joiden avulla pelaajat keskustelevat, mitä nahistuneesta omenasta voisi valmistaa. Jos ideaa ei ollut, pelistä saa käyttövinkkejä.
Yläkouluista palkinnon saa porilaisen Kuninkaanhaan koulun 9. luokan valinnaisen kotitalouden oppilaat. Heidän ideansa on, että 9. luokan oppilaat suunnittelevat koulun 7. luokan oppilaille ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä kotitehtäviä. Seitsemännen luokan oppilaat saavat sitten kotitaloustunnilla valita, mitä tehtävää kokeilevat kotona viikon aikana. Seuraavalla kotitaloustunnilla tehtävät käydään läpi.
Erityiskunniamaininnan saa Torkinmäen koulu Kokkolasta. Heillä oli opettaja Piia Martikaisen johdolla iso, koko koulun hävikkiprojekti.
Maa- ja kotitalousnaisten Älä ruoki hukkaa - Perusopetuksen oppilaat vaikuttajina ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kehityshanke. Sen tuloksena syntyy toimintamalli työkalupakkeineen opetuksen avuksi ala- ja yläkoulun opettajille ruokahävikistä ja sen vähentämiseen tähtäävistä keinoista kotitalouksissa. Hankkeessa on mukana Luke, Kotitalousopettajien liitto ja Suomen Luokanopettajat. Hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.
Lisää hankkeesta:
Hankkeessa mukana olevat asiantuntijat
ruoka-asiantuntija
Ruoka- ja järjestöasiantuntija
Asiantuntija, ruokapalvelut
Asiantuntija, ruokapalvelut
Asiantuntija, ruokapalvelut
Matkailuasiantuntija
Toiminnanjohtaja, elintarvike- ja yritysasiantuntija
Elintarvike- ja yritysasiantuntija
Ruoka- ja ravitsemusasiantuntija (toimivapaalla)
Ruoka-asiantuntija
Ruoka- ja yritysasiantuntija
Asiantuntija, luonnontuotteet ja kestävä kehitys