Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa selvitettiin lähiruoan saatavuutta, käyttöä ja käytön lisäämisen mahdollisuuksia – Tutustu tuloksiin!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla tuotetaan ja käytetään monipuolisesti erilaisia lähiruokatuotteita, kuten kasviksia, juureksia ja marjoja, naudanlihatuotteita, vilja- ja leipomotuotteita, hunajaa, villiyrttituotteita ja sienituotteita. Selvityksen mukaan toimijat kokivat, että markkinoilla oli pääasiassa hyvin saatavilla heidän toimintaansa sopivia lähiruokatuotteita, mutta myös uudenlaisia tuotteita kohtaan oli kiinnostusta. Etenkin kasvis- ja kalatuotteisiin toivottiin laajempaa tarjontaa, ja myös erilaisia hedelmiä ja hedelmätuotteita toivottiin markkinoille enemmän. Tuotteita hankittiin ja myytiin sekä tuoreena että pakasteena, pilkottuna ja paloiteltuna sekä puolivalmisteina ja valmiina jalosteina.

Lähiruokatuotteita hankittiin erilaisista hankintakanavista, kuten tukuista, keskusliikkeistä tai suoraan tuottajilta. Kyselyyn vastanneiden tuottajien pääasiallisia asiakasryhmiä olivat yksityiset kuluttajat ja vähittäiskaupat. Osa toimijoista toimitti tuotteitaan myös yksityisille ja julkisille ammattikeittiöille sekä jalostajille. Tuottajien ja jalostajien toimittamat pakkauskoot ja myyntierät vaihtelivat paljon toimijoiden ja tuotteiden mukaan. Ostajapuolella toivottiin vaihtelevan kokoisia pakkaus- ja eräkokoja.

Suuret pakkauskoot koettiin ongelmallisiksi rajallisen varastointitilan takia, ja haastatteluissa nousi esiin toive tasaisesta toimitusmahdollisuudesta esimerkiksi pari kertaa viikossa, jotta varastoinnille ei olisi tarvetta ostajan päässä. Toisaalta kyselyssä selvisi, että logistiikkakysymykset, kuten varastointi- ja kuljetusmahdollisuudet, aiheuttivat ongelmia etenkin pienemmille tuottajille. Useilla haastatelluilla ja kyselyyn vastanneilla toimijoilla ei myöskään ollut mahdollisuutta toimittaa tuotteitaan tukkuihin muun muassa pienen tuotantovolyymiin takia. Osa toimijoista ei kokenut tarvetta toimittaa tuotteitaan tukkuihin siksi, että he halusivat välttää välikäsiä myyntiketjussa tai tuotteet saatiin myytyä eteenpäin itse.

Haastatteluissa osa toimijoista kertoi tuntevansa lähialueiden tuottajien tuotteet pääasiassa hyvin, ja osa koki tuntevansa vain joitain alueen tuottajia ja heidän tuotteitaan. Suuremmissa ostajaketjuissa uusia tuotteita ja tuottajia etsittiin joka kuukausi, mutta etenkin pienemmillä toimijoilla ei ollut riittävästi resursseja uusien tuotteiden kartoittamista varten. Keskusteluissa nousi myös esiin toive, että tuottajat ja jalostajat markkinoisivat itseään ja tuotteitaan näkyvämmin tai ottaisivat suoraan yhteyttä mahdollisiin asiakkaisiin ja tarjoaisivat tuotteitaan, sillä ajankohtaista tietoa etenkin uusista tuottajista ja saatavilla olevista tuotteista koettiin olevan huonosti saatavilla. Yrittäjiä neuvottiin myös kysymään rohkeasti apua ja neuvoa pidempään alalla olleilta toimijoilta.

Lisäksi haastatteluissa vinkattiin, että tuottajien kannattaisi mahdollisuuksien mukaan harrastaa tietynlaista markkinavuoropuhelua, jotta voitaisiin löytää yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt, jotka hyödyttävät sekä tuottajia että ostajia. Myös medialta toivottiin suurempaa roolia lähiruoan merkityksen esilletuomisessa: lähiruoka olisi tärkeää pitää aktiivisesti ihmisten mielissä, ja samalla lisätä tietoa siitä, mistä lähiruokatuotteiden hinnat muodostuvat. Lisäksi erilaiset seminaarit ja muut tilaisuudet nähtiin positiivisena keinona saada tietoa alan toimijoista ja eri tuotteista. Ostajapuolelta toivottiin myös mahdollisuutta päästä konkreettisesti tutustumaan erilaisiin tuotteisiin ja verkostoitumaan tuottajien kanssa.

Lähiruoan haasteina kausiluontoisuus ja logistiikka

Esimerkiksi jalostajien ja ammattikeittiöiden toiminnassa lähiruoan käytön lisäämiseen liittyviä haasteita olivat muun muassa lähiruoan ympärivuotinen saatavuus ja riittävän suuret toimitusmäärät. Tuottajien näkökulmasta merkittävimpiä haasteita lähiruokatuotteiden myynnissä ja myynnin laajentamisessa olivat logistiikkaan, kuten varastointiin ja kuljetukseen, liittyvät haasteet sekä se, ettei heidän tuotteitaan ollut tarjolla asiakkaiden käyttämissä hankintakanavissa.

Muita mainittuja haasteita olivat asiakkaiden haluttomuus maksaa tuotteista pyydettyä hintaa, toiminnan kausiluontoisuus, haasteet sitoutuneen työvoiman löytämisessä sekä byrokratian aiheuttamat lisätyöt ja -kulut. Myös jalostajien ja tukkujen näkökulmasta suurimpia haasteita lähiruoan käytön lisäämiselle olivat ongelmat raaka-aineiden tai tuotteiden saatavuudessa ympäri vuoden sekä logistiikkaan liittyvät haasteet.

Lähiruoan merkityksen kasvuun suhtauduttiin pääosin positiivisesti

Haastateltavista suurin osa uskoi, että lähiruoan merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Yleisesti toimijat kokivat, että ihmiset ovat kiinnostuneita lähiruokatuotteista ja tuotteiden taustalla olevista tarinoista. Nykypäivän epävarmat olot ja maailmantilanne korostavat lähiruoan merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Lähiruoan hyviksi ominaisuuksiksi listattiin muun muassa tuotteiden ja raaka-aineiden laatu, puhtaus ja tuoreus.

Osa haastateltavista ei suhtautunut yhtä toiveikkaasti lähiruoan tulevaisuuden näkymiin, ja haastatteluissa keskusteltiin muun muassa siitä, että lähiruoan asema kuluttajien mielissä on alkanut ehkä jopa hiipumaan aiempaan tilanteeseen verrattuna. Keskusteluissa nousi esiin myös se, että lähiruoasta kyllä puhutaan, mutta puheet eivät välttämättä aina näy teoissa. Tai ruoan kotimaisuutta voidaan pitää tärkeämpänä asiana kuin sitä, missä ruoka on Suomen sisällä tuotettu. Vastauksissa tuotiin kuitenkin esiin myös ruoan tuottajien ja lähiruoan merkitystä paikallistalouden ja työllisyyden kannalta, mikä motivoi toimijoita suosimaan lähialueiden tuotteita mahdollisuuksien mukaan.

Lähiruoan valtteina nähtiin muun muassa vastuullisuus ja lähiruoan merkitys hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Kuluttajien tietoisuuden lähiruoan merkityksestä uskottiin tulevaisuudessa kasvavan, mutta vastauksissa tuli esiin myös lähiruoan paremman markkinoinnin ja brändäyksen tarve. Lisäksi osuusliikkeiltä toivottiin päätöksiä satsata lähiruokaan valikoimissaan. Osa vastaajista uskoi, että ruoan hinnan korotukset ajavat kuluttajat etsimään edullisempia tuotteita ja, että ruoantuotanto keskittyisi tulevaisuudessa yhä enemmän suurille toimijoille. Vastauksissa nostettiin esiin ulkomailta tuodun ruoan käytön lisääntyminen hintojen nousun myötä, mutta lähiruokavalikoimassa erikoistuotteilla nähtiin kuitenkin olevan rajatusti kysyntää jatkossakin.

Parasta paikallista pöytiin -hankkeen kyselyssä kartoitettiin myös toimijoiden toiveita hankkeen puitteissa järjestettävään yrittäjille suunnattuun toimintaan liittyen. Ehdotetuista teemoista suosituimpia olivat elintarvikejalostus, verkostoituminen elintarvikealalla sekä myynti ja markkinointi. Myös ylimaakunnallisen benchmarkkauksen, yritysryhmien rakentamisen, liiketaloudellisen kestävyyden ja kansainvälisten valmiuksien teemat saivat ääniä. Tietoa toivottiin etenkin sähköisten tietoiskujen merkeissä, mutta vierailut alueen yrityksissä herättivät myös kiinnostusta.