Pohjois-Savon ryynirieska onnistuu aloittelijaltakin

Ryynirieska on maistuva esimerkki Pohjois-Savon rikkaasta rieskakulttuurista. Savolaisemännät leipoivat kekseliäästi muunnellen erilaisia rieskoja niistä aineista, joita kulloinkin tarjolla oli. Nesteeksi kelpasi maito, ternimaito, kurri, piimä tai viili. Usein taikinaa jatkettiin myös perunalla. Kätevien emäntien käsistä syntyivät niin hapattamalla valmistetut ohrarieskat eli kuohautusrieskat kuin ohuet pannu- ja nyrkkirieskatkin.

Ryynirieskaa valmistettiin varsinkin Pohjois-Savon eteläisemmillä alueilla. Rieskaa leivottiin lauantaisin ja usein myös keskiviikkoisin, sillä rieska haluttiin syödä tuoreena, jolloin se on parhaimmillaan.

Isoissa taloissa leivottiin kerralla kymmeniä rieskoja eli niin paljon kuin uuniin mahtui. Ryynirieskaa valmistettiin ympäri vuoden. Juhannukseksi rieska paistettiin tuohisessa paistoastiassa, syksyllä taikina levitettiin kaalinlehdelle.

Ryynirieska maistuu pohjoissavolaisille ja savolaisiin makuihin tutustuville mainiosti tänäkin päivänä. Ryynirieska valmistuu helposti, sillä valmistaminen ei vaadi pitkiä liotus- tai kohotusaikoja. Ryynirieskan voi leikata isommiksi tai pienemmiksi palasiksi, tarpeen mukaan. Perinteisiä päällisiä ovat voi ja munavoi, mutta rieskan kanssa sopii erilaiset tahnat, kuten savukalatahna.