Ruisleipä on Suomen kansallisruoka

Syksyllä 2016 kansallisruoasta järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. Satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Ruisleivän leipominen on elämys

Leipätaikinan alustaminen ja vastapaistetun leivän lumoava tuoksu ovat hitaan elämän luksusta. Leivän leipomisen jaloa taitoa kannattaa vaalia. Ruisleivän leipominen onnistuu ihan tavallisessa sähköuunissa, tarvitaan vain aikaa ja malttia.

Ruisleipää juhlitaan Kalevalan päivänä

Ensimmäisessä äänestysvaiheessa kesällä 2016 noin 10 000 ihmistä antoi yhteensä yli tuhat erilaista ehdotusta kansallisruokafinalisteiksi. Ruoka-alan asiantuntijoista muodostettu raati valitsi suosituimmista ehdotuksista 12 kotimaista ruoka-aarretta: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko. Kansallisruoka valittiin finalistien joukosta uudella kansanäänestyksellä alkutalvella 2016.

Kansallisruokaraati ehdottaa, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi. Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina.

Käy katsomassa raadin jäsenen tarinoita aiheesta ”Minun ruisleipäni”, ja jaa oma tarinasi tai kuvasi hashtagilla #minunruisleipäni.

Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.