Ruokakulttuurikin on kulttuuria

Suomalaisessa ruokakulttuurissa keitoilla ja padoilla on pitkät perinteet. Niitä voi valmistaa edullisista raaka-aineista, ja ne kypsyvät pienellä vaivalla melkein itsekseen. Eri maista kannattaa ammentaa ideoita ja valmistaa ruokia mahdollisimman paljon kotimaisia aineksia käyttäen.

Maaliskuu on kotimaisten kasvisten osalta vielä hiukan hankalaa aikaa. Uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu yhä vahvemmin kasvikset ja kasviproteiinit, mutta kotimaisia palkokasveja ei nyt tuoreena saa. Kuivattuna tai pakasteena kyllä. Herneitä ja härkäpapua löytyy kuivattuna ja erilaisina valmisteina.

”Härkäpavuista saa monenlaisia herkullisia kasvisruokia ja niitä kannattaa lisätä kotimaisesta lihasta tai kalasta valmistettujen ruokien joukkoon. Härkäpapu on kotimaista, ravitsevaa, ilmastoystävällistä ruokaa”, vinkkaa kehityspäällikkö Marita Suontausta MKN Keskuksesta.

”Ympäristönäkökohdista nimenomaan kotimaisten palkokasvien käyttöä kannattaa lisätä.”  

Liharuokien keventäminen kasvisten määrä lisäämällä on suomalaisille jo melko tuttua, mutta kasviproteiinit ovat vieraampia.

”Iloksemme olemme huomanneet, että kasvisten ja kasviproteiinien käytön lisääminen kiinnostaa ja on suosittu teema Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijoiden luennoilla ja kursseilla.”

Työtä ruokakulttuurin hyväksi

Suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitoa ja eteenpäinviemistä ovat erilaiset nimisuojatuotteet. 
Maa- ja kotitalousnaisissa on tehty alueellisesti paljon työtä nimisuojauksen eteen. Suomessa on nyt 15 nimisuojatuotetta. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten elintarvikkeet on valmistettu, sekä kuulla niiden erityisyydestä. Nimisuoja on kuluttajalle tae siitä, että tuotteen alkuperä ja tuotantotapa tiedetään.

”Meidän ruoka-asiantuntijoiden toiminnan keskiössä on maakuntien parhaimpien raaka-aineiden ja ruokatuotteiden saattaminen kuluttajien ja koululaisten lautasille niin lähikalan, luonnontuotteiden kuin muiden lähiraaka-aineiden osalta”, kertoo MKN Oulun ruoka-asiantuntija Topi Kumpulainen.

Oulussa ruokaketjua kehitetään myös yhdessä Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ruokaverkoston kanssa.

”Nostamme esille alueen raaka-aineita ja ruokahelmiä perinneruokia unohtamatta. Kulttuuripääkaupunkivuosi sparraa ruoantuottajia, elintarvikejalostajia ja ammattikeittiöitä hyödyntämään ruokatuotteissa ja ruokalistoilla lähiraaka-aineita myös teemavuoden jälkeenkin.”

Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.

RESEPTIT

Liha-juurespata

Fasolada 

Ahvennuudelit