Tattarilla ja kvinoalla vaihtelua ruokavalioon

Erikoiskasveja vaihtelunhaluisille

Tattari on vanhimpia viljelykasvejamme. Sen viljely on alkanut jälleen kiinnostaa. Suomeenkin tullut kvinoainnostus loi hienoa jalostustyötä, jonka avulla meille saatiin oma, pohjoisia olosuhteitamme kestävä kvinoalajike. Tällä hetkellä kvinoaa viljellään Suomessa noin 170 hehtaarilla, joten se on edelleen melko harvinainen erikoiskasvi. Viime vuosina kvinoan siemeniä on ollut myynnissä myös kotipuutarhureiden kokeiltavaksi. Tattaria viljellään noin 1800 hehtaarilla.

Luontaisesti gluteenittomina tattari ja kvinoa tuovat vaihtelua keliaakikkojen ruokavalioon, mutta maistuvat muillekin vaihtelunhaluisille. Ne sisältävät kuitua, joka hidastaa glukoosin imeytymistä auttaen pitämään verensokerin tasaisena. Laadukasta kasviproteiinia sisältävinä ja muutenkin ravintorikkaina niiden soisi yleistyvän jokaisen lautasella riisin, couscousin ja pastan rinnalle. Varsinkin vegaanista ruokavaliota suosivien kannattaa ottaa tattari ja kvinoa ruokavalioonsa.

Monessa muodossa

Tattaria saa jauhona, suurimona, rouheena, hiutaleena ja muroina. Tattarijauhoissa ei ole sitkoa, joten se ei yksinään sovi esimerkiksi leivän leivontaan. Kokeile rieskoissa – siinä ne toimivat hyvin.

”Oma tattarilempparini ovat talven herkku, blinit. Täytesuosikkini on mäti. Sienisalaattikin toimii tai esimerkiksi ranskankermaan sekoitettu savuporo ja maustekurkku. Käytän tattarijauhoja myös suolaisten piirakoiden pohjissa osana piiraspohjaa. Se tuo mukavaa makuvaihtelua”, sanoo MKN Keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin.

Kvinoaa myydään suurimoina ja lisäkekvinoana. Sitä löytyy mustana, valkoisena ja punaisena. Eri lajikkeet käyttäytyvät eri tavoin: toiset puuroutuvat, toiset sopivat irtonaisempina esimerkiksi salaatteihin.

Markkinoilla on myös ainakin yksi suomalainen aamupalakvinoatuote.

”Kvinoan käyttö leivonnassa on vähäisempää, koska kvinoajauhoja ei valmisteta. Mutta voit aivan hyvin lisätä ylijääneet keitetyt kvinoasuurimot sämpylätaikinan sekaan.”

Keitetty kvinoa on hyvä lisä kasvispihveihin tai pinaatti¬lettuihin. Se sopii myös nyt trendikkäisiin kulhoruokiin. Tai kokeile jälkiruoissa: korvaa appelsiiniriisin riisi ravinteikkaammalla kvinoalla.

”Lisään keitettyä kvinoaa rahkajälkiruokiin, ja omena–kvinoapuuro piristää puurovalikoimaani”, Velin vinkkaa.

Vältä vatsanpurut

Kvinoan siementen pinnalla on saponiinia, joka saattaa maistua saippualle ja aiheuttaa herkimmille vatsanpuruja. Siksi kvinoa on hyvä huuhdella ennen käyttöä. Käytä tiheää siivilää, koska siemenet ovat pieniä. Huuhtele hyvin ensin lämpimällä vedellä ja lopuksi kylmällä vedellä. Varsinkin ulkomaiset tattarisuurimot kannattaa huuhdella, jotta mahdolliset epäpuhtaudet poistuvat. Vanhetessaan suurimo tummuu ja huuhtelu poistaa punertavaa tai vihertävää väriä.