Vanhainkodinmäen kulttuuriympäristöpolku, Maanviljelystä
Maanviljelystä kunnalliskodissa
KLIKKAAMALLA KUVIA, SAAT NE SUUREMMIKSI
Vanhainkodinmäen rakennukset 1960-luvulla.
Vanhan ilmakuvan pohjalta tehty piirros: Eeva Puustjärvi
1. Kunnalliskoti
2. Pumppaamo
3. Vesitorni, pesula ja sauna
4. Talli, hevoskärri- ja halkovarasto
5. Navetta
6. Tilanhoitajan (pehtoorin) talo
7. Varasto
8. Kellari
9. Muuntamo
10. Mielisairaala ts. hourula
11. Sahanhoitajan asunto
12. Kellari
13. Piharakennus
14. Puimala
15. Saha ja puruvarasto
16. Kuorma-autotalli, varikko ja taukotupa
17. Höyläämö
Kuva kirjasta Suomalainen perinnekuvasto. Hannu Sinisalo 1980.
Lehtijuttu vuodelta 1975, Kunnalliskodin arkisto
Kerimäen kunnalliskodin johtajatar Impi Heino:
”Tämä on ollut rikasta, täysipainoista työtä”
Kerimäen kunnalliskodin johtajatar Impi Heino istuu levollisena olohuoneensa nojatuolissa kolmanneksi viimeisenä työpäivänään. Keskustelutuokiotamme sävyttää vahvasti työn ja elämäntehtävän täyttymyksen rikkaat vivahteet. Osansa tässä keskustelussa on menneiden vuosikymmenien tapahtumilla ja muistoilla, mutta keskeiseksi sittenkin nousee tehdyn työn arvo ja merkitys tekijälle itselleen. Moni meistä toivoisi voivansa sanoa rouva Heinon tavoin kolmenkymmenenkolmen työvuoden jälkeen eläkkeelle siirtyessään: Kaikki nämä vuosikymmenet ovat olleet tavattoman rikasta ja täysipainoista työtä, jonka omalta kohdaltani olen pyrkinyt tekemään mahdollisimman tunnollisesti kykyjeni mukaan. Ammattia valitessani tunsin, että tämä ura on minun elämäntehtäväni, josta nyt mielelläni ja hyvällä omallatunnolla jään viettämään eläkevuosia.
Lue koko lehtijuttu klikkaamalla kuvaa vasemmalla
Kunnalliskodin henkilökuntaa 1930-luvulla. Edessä tilanhoitaja Felix Kiiskinen. Kuva Jenny Ahonen.
Itä-Savossa 1920-luvulla julkaistut työpaikka-, urakka- ja huutokauppailmoitukset kertovat työstä kunnalliskodin tilalla.
