Yläsavolainen muurinpohjalettu sai nimisuojan

Koljonvirran taistelua Iisalmessa pidetään yhtenä Suomen sodan uljaimmista ja tunnetuimmista taisteluista. Sota toi, ehkä hieman yllättäen, muunkinlaista perinnettä Ylä-Savoon. Venäläiset sotilaat oleskelivat siviilien joukossa ja toivat uutuuksia kuten blinien tyyppisiä lettuja tutuksi paikalliselle väestölle. Sotilaiden paistamien blinien uskotaan olleen esikuvana yläsavolaisille muurinpohjaletuille. Kekseliäät savolaiset ryhtyivät blineistä inspiroituneina paistamaan lettuja pyykkipatojen pohjilla. 

Ohrajauhon käyttö lettutaikinassa on merkittävin tekijä, joka erottaa yläsavolaiset muurinpohjaletut muista letuista. Etukäteen turvotettu taikina jätetään ohueksi, jolloin paistajalta vaaditaan erityistä taitoa kääntää ohuenohut, pitsimäinen lettu siististi pannulla. Muodoltaan muurinpohjalettu on soikea ja sen koko voi vaihdella paistajan taitojen ja syöjän tarpeiden mukaan.
Perinteisesti yläsavolaisen muurinpohjaletun seurana on tarjottu mansikkasoppaa. Myös suolaiset täytteet, kuten savukalamousse sopivat täytteeksi loistavasti. Jälkiruokalettuun voi laittaa perinteistä marjahilloa tai vaikkapa pähkinälevitettä; tämä rapsakka herkku taipuu moneen makuun!

Yläsavolaisen muurinpohjaletun maantieteellisen alueen muodostavat Ylä-Savon kunnat: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Merkintää hakivat ProAgria Itä-Suomi ry ja Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

Lisätietoa nimisuojasta täältä.