Huomisen hyvä teko – vältä hävikkiä

Älä heitä ruokaa hukkaan!

Ruokahukkaa on kaikki syömäkelpoinen ruoka, joka päätyy jätteeksi. Yhdeltä aikuiselta tulee ruokahukkaa keskimäärin noin 20-25 kiloa vuodessa, mille on laskettu hinnaksi yli sata euroa. Perheeltä menee siis peräti satojen eurojen arvosta ruokaa hukkaan. Kyse on keskiarvosta; toisilta ei jää mitään yli, toiset heittävät ruokaa paljonkin roskiin.

Hävikin vähentäminen auttaa ruokakustannusten hillitsemisessä. Nyt kun maailmantilanne on nostanut elinkustannuksia laajasti, on syytä miettiä, mistä voi pihistää. Miksi ostat ruokaa, jota kukaan ei syö? Hävikkiviikolla halutaan muistuttaa tästä tärkeästä asiasta.

Paitsi että rahaa menee roskiin, kyse on myös ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä.

Mitä voisi tehdä, että ruokahävikin määrä pienenisi?

Oikea säilytyslämpötila on yksi keino estää ruoan pilaantumista ennen aikojaan. Kurkistus jääkaappiin ennen kauppareissua on käytännöllinen keino: ei tule ostettua sitä, mitä kotona jo on. Ylimääräisen ruuan pakastaminen auttaa – muista kuitenkin käyttää pakastimesta löytyvät ruoat! Älä myöskään hamstraa ale-laputettuja tuotteita, jos et ole varma saatko ne käytettyä nopeasti. Päiväysmerkinnät kannattaa palauttaa mieliin: parasta ennen -päiväys ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä. Parasta ennen -päiväyksen jälkeen moni tuote on vielä hyvin pitkään täysin ennallaan.

Mieliin voi palauttaa myös muutamia näppäriä konsteja hyödyntää kotoa löytyviä kasviksia ja hedelmiä, jotka tekisi mieli jo heittää pois. Nuupahtaneen salaatin saa piristettyä uittamalla sen hetkeksi jääkylmään veteen. Hiukan nahistuneet juurekset kelpaavat hyvin keittoon tai paahdettuina uuniin. Uuni- tai pataruokiin voi laittaa vaikka pehmenneitä tomaatteja tai muita vihanneksia. Mustista banaaneista tulee hyvä kakku.

Hyviä hävikkiruokaohjeita löytyy Maa- ja kotitalousnaisten reseptikokoelmasta.

Tämän Huomisen hyvän teon meille jakoi MKN Etelä-Savo