Joko hyödynnät viljelijätuet luonnonlaitumilla?

Viidakko on pelottava. Se on pelottava koska se on tuntematon ja hankalakulkuinen. Viljelijöiden eu-tukiviidakon lomakkeet, ohjeet, määräajat, maksatushakemukset, liitteet ym. antaisivat monta syytä jättää korvaus työstä hakematta ja syyn pitää laiduntajat peltolaitumilla tai navetassa. Kun asiaa lähestyy viidakkoveitsen, tai edes nyt pienen juuresveitsen kanssa, niin asia alkaa vaikuttaa jo paljon selvemmältä.

Mille alueille tukea maksetaan?

Perinnebiotoopit, eli vanhat kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet sekä muut luonnonlaitumet ovat häviämässä ja kasvamassa umpeen. Umpeenkasvun myötä häviää arvokasta kulttuuriympäristöä sekä lukuisien uhanalaisten eliöiden elinolosuhteet kapenevat. Erityisesti nämä luonnon monimuotoisuuskohteet, vanhat laidunalueet, kaipaavat kipeästi hoitajia, jotta maisema saadaan pysymään avoimena ja luonnon lajikirjo monipuolisena. Viljelijätuet, ja tässä tapauksessa maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus, mahdollistaa ja innostaa näiden alueiden laiduntamista koska työstä maksetaan korvaus.

Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoitamiseen haetaan tukea (ympäristösopimus) viljelijöiden päätukihaun yhteydessä Ruokavirastosta. Tukea haetaan omalla lomakkeellaan ja mukaan liitetään alueen lohkokohtainen hoitosuunnitelma ja lohko-/suunnitelmakartta sekä mahdolliset maan vuokrasopimukset.

Mihin sitoudun ympäristösopimuksella?

Muutama tärkeä seikka on huomioitava, jos aluetta hoidetaan ympäristösopimuksella: Ympäristösopimus on aina viisivuotinen sopimus alueen hoidosta esim. laiduntamalla. Hoito suoritetaan tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Laiduntamalla hoidettava lohko tulee yleensä aina aidata erilleen etenkin esim. peltolaitumista, jotta ravinteiden kulkeutuminen alueelle estetään. Perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoidolla pyritään siis köyhdyttämään maaperää ja siten edesauttamaan perinteisten niittykasvien elpymistä. Tämän lisäksi laitumelle ei sallita lisärehua eikä aluetta saa muokata, ojittaa, lannoittaa eikä metsittää eikä niillä saa käyttää kasvinsuojeluaineita (joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Myös eläinmäärä on arvioitava tarkoin laitumen ylläpitokyvyn perustella ja laidunpaine tulee säätää sopivaksi esim. eläinmäärää muuttamalla tai laidunkautta lyhentämällä/pidentämällä. Sopimuksen ajalta tulee pitää vuosittaista päiväkirjaa lohkokohtaisista hoitotoimista asianmukaisen hoidon suorittamisen takeeksi. Hoitopäiväkirja ei ole pitkä ja työlästekoinen, vaan siinä todetaan lyhyesti lohkolla tehdyt hoitotoimet, ajankodat ja hoidon vaikutus maisemaan.

Laiduntamisen hyödyt yleisesti

Vaikka perinnebiotooppien ja muiden luonnonlaitumien laidunnuksella on erityisen suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden edistämiselle, ei pidä unohtaa myös mm. tavanomaisten peltolaitumien laiduntamisen ja laiduneläinten positiivisia vaikutuksia. Laidunsivat eläimet sitten minkälaisella laitumella tahansa, tarjoaa niiden tuottama lanta elinoloja monille eri eliöille. Lanta mm. rikastuttaa maan pieneliötoimintaa ja houkuttelee erilaisia hyönteisiä, mitkä taas houkuttelevat niitä ravinnokseen käyttäviä lintuja. Laiduneläimet ovat myös tehokkaita vieraslajien torjujia, mitkä ovat suuri uhka luontomme monimuotoisuudelle.

Selvitä siis omat mahdolliset pellon ulkopuolisten alueiden laiduntamismahdollisuudet sekä niille mahdollisesti myönnettävä ympäristösopimus tukineen, saat siis korvauksen arvokkaasta maiseman- ja luonnonhoitotyöstä.

Marika Turpeinen (maisemasuunnittelija)

Kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten MKN maisemapalveluissa.

Tämä teksti on osa Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallista Luontotekoja-kampanjaa.