Maisema resurssista tuotteeksi

MAISA-hankkeen päätöswebinaarissa puhuttiin muun muassa maisemasta ja ruokaelämyksistä. Asiantuntijamme Auli Hirvonen ja Suvi Malin kehottavat paitsi katsomaan maisemaa, myös aistimaan maisemaan kirjoitettua tarinaa kuuntelemalla ja maistamalla.

Matkailupalveluissa maisema mielletään usein vain resurssiksi, jonka suuntaan asiakas ohjataan saunomaan, kävelemään tai vaikkapa kalastamaan. ”Resurssi ei kuitenkaan ole yhtä kuin tuote”, muistuttaa Auli Hirvonen. Tuotteistaminen auttaa asiakasta lukemaan maisemaa. Matkailupalvelujen tuottajat tuntevat yleensä alueensa läpikotaisin. He ovat liikkuneet poluilla ja vesillä vuosikaudet, ja tehneet lukemattomia havaintoja eri vuodenaikoina. Tarvitaan juuri tuota paikallista tietoa, jotta asiakas löytää aamuauringossa höyryävän jokivarren täsmälleen oikealla hetkellä, ikuistaakseen auringonnousua vasten nousevan utuharson takana avautuvan näkymän.

Helmikuun pakkasilla Nurmijärven Myllykoskella auringonnousu palkitsee värjöttelevän valokuvaajan. Kuva: Auli Hirvonen.

Tunnepohjaisen elämyksen rinnalla maiseman voi tuotteistaa tiedolliselta pohjalta. Kulttuurimaiseman erityispiirteistä, kuten vanhoista puukujanteista, voi päätellä monia asioita alueen historiasta. Laakson poikki kiemurteleva kasvillisuusjono kertoo puolestaan alueen vesitaloudesta. Nykyaikana joet erottuvat maisemassa puustoisena nauhana, vaikka entisaikaan jokivarret pysyivät avoimina esimerkiksi laiduntajien ansiosta.

Syyskuun maisema Janakkalan Hakoisten linnavuorella. Kuva: Auli Hirvonen.

Tiedollista ja tunnepohjaista havainnointia yhdistämällä voi syventää paikan tunnut kokemusta. Paikan tunnun kokemus on kulttuurisidonnainen; luemme maisemaa oman kulttuuritaustamme läpi suodattuneena. Paikallisille asukkaille kokemus on erilainen kuin vierailijoille. Kun vieras saapuu toisen kulttuurin piiristä, matkailijana, tarvitaan avuksi maiseman tulkintaa. Maiseman tuotteistaminen maisemanlukutaitoa hyödyntämällä on juuri sitä.

Maisemasta löytyy perusta ruokakulttuurillemme. Paikalliset perinneruuat ja uudet innovaatiot pohjautuvat paikalliseen maaperään ja pienilmastoon sekä vesitalouteen. Vanha tapa hyödyntää kivikkoiset ja viljelyyn sopimattomat alueet laitumina on tuottanut meille erityisen luontotyypin, perinnebiotoopin.

Olennainen osa maiseman tuotteistamista on ruoka. ”Ruokaelämyksiin löytyy lukemattomia aiheita. Tuotteistamiseen voi hakea aiheita esimerkiksi vuotuisjuhlista, perinneruuista ja satokausista. Myös luonnontuotteet kannattaa muistaa, onhan meillä Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää luontomme antimia jokamiehenoikeuksien nojalla”, muistuttaa Suvi Malin.

Talvikalastus, jään päällä kulkeminen ja kalansaalis voi olla yhtä mittava osa maisematuotetta kuin tästä kuhasta valmistettu kala-ateria. Kuva: Auli Hirvonen.

Ruokaelämyksen ei tarvitse rajoittua ruokapöytään. Tuotteistaminen voi sisältää sadonkorjuuta, verkkojen kokemista ja ruuan valmistamista yhdessä. Syvällisemmin koettu maisematuote antaa asiakkaalle mahdollisuuden oppia vastuullisen kuluttamisen mahdollisuuksista vaikuttaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan.

Haluatko lukea lisää elämyksellisistä ruokapalveluista? Moniaistinen keittokirja ohjaa tälle polulle.

Laura Puolamäki
Kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomen MKN maisemapalveluissa.

#metsästrategia #KMShanke #MAISA

Maa- ja kotitalousnaqisten keskus ry toteuttaa hanketta yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun sekä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten MKN maisemapalveluiden kanssa. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö osana Kansallista metsäohjelmaa. Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2018-31.12.2020.

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.