Maisemaan kirjoitettu tarina avautuu maisemanlukutaidon avulla

Maisemanlukutaidon saloihin tutustuttiin MAISA Maiseman arvo - maaseudun ekosysteemipalveluiden pilotti -hankkeen webinaarissa 7.12.2020.

Osa maiseman tekstistä muodostuu näkyvästä maisemasta. Näkyvään maisemaan teksti tallentuu esimerkiksi geologiaan pohjautuvina pinnanmuotoina, vesiväylinä ja maalajeina, maaperän päälle asettuneena kasvillisuutena ja sen suojissa elävinä eläiminä sekä ihmisen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa syntyneenä kulttuuriympäristönä. Eri aikoina maisemaan kulttuuriympäristöksi kirjoitettu teksti voi nousta eteemme esimerkiksi muinaisjäännöksinä, rakennuksina, teinä, siltoina ja muina rakenteina. Uutta tekstiä syntyy jatkuvasti erilaisten luonnon ja ihmisen prosessien tuloksena.

Maisemanlukutaidon ABC: Havainto, kokemus ja tulkinta

Teemme jatkuvasti ympäristöön liittyviä havaintoja. Havainnot ovat moniaistisia, toisiinsa lomittuneita ja samanaikaisia. Ympäristöstä saatavat havainnot ovat perusta maiseman ymmärtämiselle. Maisemaan liittyvä ja havaintoihin perustuva ymmärrys on yksilöllinen; sen muodostumiseen vaikuttavat omat tietomme luonnosta, kulttuuriperinnöstä, historiasta, maiseman paikallisista ominaispiirteistä sekä henkilökohtaisista ja omassa sosio-kulttuurisessa yhteisössämme vallitsevista normeista. Emme voi tietää, miten toiset havaitsevat maiseman, mutta voimme tarjota asiakkaille mahdollisuuksia omien havaintojen karuttamiseen.

Maiseman havainnointi on moniaistillinen kokemus. MAISA-hanke järjesti Voimaannu Tenholan metsässä -nimisen tuotetestausen, jonka aikana tutustuttiin Tenholan linnavuoreen ja mystisen luontosuhteen uskomuksiin ja maisematulkintoihin. Kuva: Auli Hirvonen.

Maisemaan liittyvät tuotteet tarjoavat uusia kokemuksia. Kokemisen tapa, esimerkiksi käveleminen, nuotiolla istuminen ja ruokailu, yöpyminen, hiljainen aistiminen tai opastuksen seuraaminen voi olla asiakkaalle entuudestaan tuttu, mutta kokemuksen alustana toimiva maisema on kenties uusi. Se tekee maisemakokemusta uuden ja ainutkertaisen. Maisemaan liittyvien havaintojen tekeminen tarvitsee tuekseen riittävän tilan ja ajan kokemusten keräämiseen.

Opastetuilla kierroksilla maltilinen vauhti antaa asiakkaalle mahdollisuudet havainnoida ja kokea uutta ympäristöä. Kuva: Auli Hirvonen

Havainnot ja kokemukset muovautuvat mielessämme maisemasta tehdyiksi tulkinnoiksi. Tulkinta yhdistää uudet havaintomme ja kokemuksemme aiemmin kartuttamiimme havaintoihin ja kokemuksiin sekä henkilökohtaisesti omaavaamme ympäristötietoon. Tulkinnatkin ovat siis yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. Maisematuotteeseen sisällytetty tieto vaikuttaa asiakkaan maisematulkintaan. Niukalla tiedolla varustettu tuote ohjaa lukemaan maisemaa tunteiden kautta, kun taas runsaalla tiedolla varustettu tuote ohjaa lukukokemuksen tiedolliseen suuntaan. Tuotteistamalla eri tavoin voimme siis ohjata asiakkaalle maisemanlukutaidon kautta välittyvää kokemusta.

Tulkinta voi tapahtua oppaan välityksellä, opastaulujen kautta tai esimerkiksi mobiiliopasteilla. Hyvä interpretaatio syventää asiakkaan maisemakokemusta ja tukee henkilökohtaista tulkintaa. Rapolan linnavuoren kaltainen esihistoriakohde on niin monitahoinen ympäristö, että sen tavoittaminen ilman tiedollista osiota on hankalaa. MAISA-hankkeessa kehitettiin kolme erilaista tuotetta, joissa Rapolan maisemaa avataan eri tavoin. Kuva: Laura Puolamäki

Ympäristöherkkyys ja sen tuottama tapa lukea maisemaa suodattuu arvojemme lävitse. Maisematuotteen ostava asiakas on usein lähtökohtaisesti arvomaailmaltaan ympäristöön ja kulttuuriperintöön myönteisesti ja uteliaasti suhtautuva, mutta maisematuote voi myös rakentaa asiakkaan arvopohjaa.

Tila, aika ja oma tapa lähestyä maisemaa antavat ympäristöherkkyydelle pohjaa rakentua. Omat mielenkiinnon kohteet ovat kuin tarttumapintoja, joiden kautta uuteen ympäristöön tutustutaan. Hollolassa kehitettiin perinnebiotooppien hoitoon ja geologiseen perintöön pohjautuva maisematuote, jossa laiduntavat eläimet ovat merkittävässä roolissa. Kuva: Auli Hirvonen.

Maisemanlukutaito on osa ympäristökompetenssia, kyvykkyyttä liikkua ympäristössä. Kyvykkyyteen sisältyy taito pysyä reitillä, kulkea erilaisilla alustoilla, tehdä päätelmiä aistihavaintojen pohjalta esimerkiksi lähestyvästä sateesta, arvioida kuljettua ja jäljellä olevaa matkaa ja suhteuttaa voimiaan tähän tietoon. Havaintojen ja päätelmien tueksi tarvitaan myös tietoa siitä, miten aistittava ja koettava maisema on syntynyt. Tieto voi liittyä luontoon tai kulttuuriperintöön, ja syventyä lajitietämykseen, maaperään tai kansanperinteeseen tai uskomuksiin. Tieto voi kietoutua myös historian ympärille. Hyvän ja miellyttävän lukukokemuksen tarjoaminen asiakkaalle edellyttää riittävien valmiuksien tarjoamista liikkua vieraassa maisemassa. Etukäteisinformaation tulee antaa riittävät tiedot varustautumisesta, reitistä, kestosta, palveluista ja tiedonsaannin mahdollisuuksista.

Tuotekuvaus antaa asiakkaalle mahdollisuuden valmistautua tulevaan elämykseen. Hyvä tuotekuvaus auttaa hyvän kokemuksen syntymistä, kun taas puutteellinen tuotekuvaus voi johtaa pettymyksiin ja haluttomuuteen tutustua ympäristöön.

Laadukkaalla maisematuotteella voidaan vaikuttaa paitsi myönteisen asiakaskokemuksen syntymiseen, myös ympäristö- ja kulttuuriperintötietoisuuteen. Joko positiivisella tai negatiivisella tavalla.

Laadukas maisematuote vahvistaa tunnepohjaista suhdetta ympäristöön, parantaa taitoja toimia ympäristössä kestävällä ja vastuullisella tavalla, lisää ympäristötiedon määrää ja antaa valmiuksia lukea maisemaa sekä synnyttää tahtoa toimia ympäristön, kulttuuriperinnön, paikallisyhteisön ja laajemman, globaalin elinpiirimme kannalta kestävällä ja vastuullisella tavalla.

Kirjallisuutta

Haanpää, Riina, Puolamäki, Laura ja Raike, Eeva (2019). Ympäristön lukutaidon kehittäminen kulttuuripolkuprosesseissa. Teoksessa: Metsärinne, Mika, Heino, Tapio, Korhonen, Riitta ja Esko, Maija (toim.): Maailmanperintö ja kulttuurikasvatus. World Heritage and Cultural Education. Rauman Normaalikoulu, Turun yliopisto, Rauma,134-137.

Niemi, Seija, A. (2013). Luonto ja kulttuuri. Teoksessa: Toivanen, Paula ja Laine, Marja (toim.)Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen Seuran julkaisuja 6. Erweko, Oy, Helsinki, 172-178.

Puolamäki, Laura (2020). Kätketty maisema. Arkitieto lähiympäristön kohtaamisessa. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 489, Turku.

Laura Puolamäki
kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomen MKN Maisemapalveluissa.
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/palvelut/mkn-maisemapalvelut

#metsästrategia #KMShanke #MAISA

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry toteuttaa hanketta yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun sekä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten MKN maisemapalveluiden kansa. hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö osana Kansallista metsäohjelmaa. Hanke toteutetaan ajalla 1.6.2018-31.12.2020.

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.