Miten luonnonlaidunnus ja suurpedot sovitetaan yhteen?

Suurpetouhan kartoitus

Luonnonlaidunnuksella hoidetaan luonnon monimuotoisuutta ja ylläpidetään maiseman avoimuutta, mutta aivan ongelmatonta se ei ole. Luonnonlaidunnuksen toteutus edellyttää monien eri asioiden huomioimista laiduneläinten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Luonnonlaitumet ovat usein kaukana tilakeskuksesta ja eläimet eivät voi koko ajan olla omistajan valvovan silmän alla. Tietyillä alueilla suurpetouhka voi aiheuttaa isoja haasteita ja vahinkoja. Laiduneläimille onkin tärkeää turvata turvallinen laidunnus, mikä voi pahimmillaan tuottaa isoa murhetta ja päänvaivaa monille eläintenpitäjille.

Suurpetojen määrä on ollut kasvussa ja ne ovat levinneet uusille alueille. Myös suurpetovahinkojen määrä on kasvanut viime vuosina. Ennen laidunnuksen aloittamista on huomioitava ja kartoitettava petojen uhka omalla alueella. Ole rohkeasti yhteydessä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen, jos olet epävarma alueesi petotilanteesta.

Tukea saatavilla

Minkälaisia keinoja eläintenpitäjällä on suurpetotuhojen estämiseksi? Aivan yksin eläintenpitäjä ei tämän asian kanssa ole. Tehokkaimmaksi keinoksi on osoittautunut suurpetoaidan rakentaminen. Se on kallista ja työlästä, ja aidan materiaaleihin onkin mahdollista saada rahallista tukea. Aidan pystyttäminen ja huoltaminen tosin jäävät eläintenpitäjän tehtäväksi.

Suomen riistakeskus rahoittaa suurpetoaitojen materiaaleja. Riistakeskuksen nettisivuilta löytyy hakulomake ja sen voi jättää oman alueen aluetoimistoon. Lammastilat, joilla on ollut eniten petovahinkoja, ovat etusijalla. Riistakeskus hankkii materiaalit viisilankaiseen sähköaitaan ja aidasta tehdään vuokrasopimus hakijan ja Riistakeskuksen välillä 5 vuodeksi. Tämän jälkeen aita siirtyy hakijan omistukseen. Aidan pystyttäminen yksinään ei riitä, vaan se vaatii joka kesäisiä huoltotöitä. Alimpien lankojen alustat on pidettävä puhtaana ruohoista, jotta aita toimii moitteettomasti. Haasteena voivat olla laitumet, jotka rajautuvat vesistöihin tai sijaitsevat vaikeakulkuisissa maastoissa, esim. kivikot.

Ympäristösopimuksen piirissä olevilla perinnebiotoopeilla ja luonnonlaitumilla on mahdollisuus hakea maatalouden ensi rahoituskaudella lohkokohtaista petoaitakorvausta suurpetoaidan rakentamiseen. Korvaus on mahdollista hakea vain yhdelle vuodelle, jolloin se on myös toteutettava. Tukitaso on 2400 €/ha/vuosi. Nämä tukiehdot tarkentuvat vielä ensi kevään aikana. Tuki voi olla tarpeellinen alueille, joilla suurpetoriski on suuri. Näillä alueilla hoitosopimuksen edellytyksenä on petoaita tai jokin muu toimenpide petotuhojen estämiseksi.

Kaikki keinot tarpeen

Tilallisten huoli on suuri ja jaksaminen koetuksella. Yöllä valvotaan eläimiä ja päivällä lasketaan, mihin rahat riittävät. Laitumet ovat erilaisia ja petoaita ei välttämättä toimi kaikissa maastoissa. Tarvitaan muitakin petoeläinten karkoituskeinoja. Vilkkuvat valot, äänet ja liike toimivat haastavissa kohdissa, joihin aitaa ei ole mahdollista laittaa. Laumanvartijakoirat ovat tehokkaita petojen karkottajia, mutta niiden pitäminen kauempana metsälaitumella pois pihapiiristä ilman omistajan valvontaa on haasteellista.

Laamat voisivat myös toimia laumanvartijoina, sillä ne eivät pidä koiraeläimistä, joihin sudetkin kuuluvat ja puolustavat omaa laumaansa. Ulkomailla laamoista on saatu hyviä tuloksia, mutta Suomessa niitä on kokeiltu vasta kahtena kesänä muutamalla tilalla. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tuloksia laamoista laumanvartijoina. Laumanvartijahankkeesta voi lukea enemmän WWF:n nettisivuilta Laumanvartijahanke – WWF Suomi .

Laiduneläinten turvallisuuden takaamiseksi tehdään paljon työtä ja sitä on jatkettava sitkeästi eri tahojen yhteistyönä. Jokaisen on tärkeää jakaa omia hyviä kokemuksiaan muille samojen asioiden kanssa painiville, jotta laiduntavat eläimet ja luontoomme kuuluvat petoeläimet voisivat elää rinnakkain mahdollisimman hyvin. Laiduntavat eläimet ovat tärkeitä luonnonhoitajiamme ja petoriskin kasvaessa luonnonlaitumilla on riski jäädä hoitamatta.

Milla Nikko

Kirjoittaja toimii maisema- ja luonnonhoidonasiantuntijana Länsi-Suomen MKN maisemapalveluissa.

Tämä teksti on osa Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallista Luontotekoja-kampanjaa.

Kuvat: Terhi Ajosenpää