Sopimuslaidunnuksen kynnyskysymyksiä
Sopimuslaidunnuksessa tarvitaan selkeä työnjako
Yhä useampi lammas, nauta ja hevonen suuntaavat kesälaitumille oman tilan ulkopuolelle. Karjatilojen määrä vähenee, mutta laiduneläinten kysyntä maiseman- ja luonnonhoitajina kasvaa. Tutkimusten mukaan siellä missä laidunnus päättyy, luontoarvot kääntyvät laskuun. Lampaat ovat usein kysytyimpiä laiduntajia, sillä ne soveltuvat monenlaisiin kohteisiin. Naudat ovat puolestaan parhaita rantalaiduntajia, ja hevosia voidaan kuljettaa kätevästi esimerkiksi saarikohteisiin.
Sopimuslaidunnuksessa tarvitaan selkeä työnjako
Sopimuksellisuuteen perustuva laidunnus eli sopimuslaidunnus voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Yhteinen nimittäjä on se, että sopimuslaidunnuksesta ja sen työnjaosta, vastuista ja kustannuksista sovitaan kirjallisella sopimuksella.
Sopimuslaiduntamisen tueksi on rakennettu verkkopalvelu, laidunpankki.fi. Laidunpankissa voi ilmoittaa maksutta vapaista laidunalueista ja eläimistä sekä laiduntamiseen liittyvistä luonnonhoidon palveluista. Laidunpankista löytyy tietopankki laidunnuksen tueksi, joka sisältää muun muassa laiduntamissopimusmallit naudoille, lampaille ja hevosille sekä maanvuokrasopimuksen luonnonlaitumille.
Sopimuslaidunnuksessa maanomistajaa mietityttää yleensä eniten laidunnuksen kustannukset ja karjanomistajaa eläinten valvonta sekä turvallisuus. Nämä seikat pystytään selvittämään ja ratkaisemaan pitkälti jo suunnitteluvaiheessa. Laidunalueen kohdekohtainen hoitosuunnitelma on tärkeä työkalu, ja sen laadintaan kannattaa panostaa. Se maksaa itsensä takaisin laidunnuksen toteutusvaiheessa, kun vältytään ylimääräiseltä työltä ja yllätyksiltä.
Laidunnuksen kustannukset
Laidunnuksesta syntyy aina kustannuksia. Laidunnuksessa perustamiskustannukset ovat melko huomattavat, mutta vuosittaiset ylläpidon kustannukset jäävät vastaavasti varsin pieniksi. Hyvin perustettu aita kestää useita vuosia. Laidunnus on edullinen tapa hoitaa ympäristöä esimerkiksi toistuvaan raivaukseen verrattuna.
Sopimuslaidunnus on maksullinen palvelu, sillä eläinten valinta, kuljettaminen ja eläinrekisterin ilmoitukset vievät karjanomistajan työaikaa. Karjanomistaja ottaa myös aina riskin viedessään eläimiä oman tilan ulkopuolelle. Kustannuksen suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta ”ruokapalkalla” eläimiä ei nykyään kesälaitumelle saa. Keskimääräisenä hintana voidaan mainita noin 50 euroa/lammas, mutta tähänkin hintaan vaikuttaa lammaslauman koko.
Kustannukset jaetaan tapauskohtaisesti osapuolten kesken sopimuksen mukaan. Korvausten suuruus riippuu tapauskohtaisesti työ- ja vastuujaosta. Myös paikallinen laidunten ja laiduneläinten kysyntä vaikuttaa korvauksen suuruuteen.
Eläinten päivittäinen valvonta
Eläinten hyvinvointi on eläinsuojeluasetuksen mukaan tarkastettava vähintään kerran päivässä, mikäli eläimet ovat ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa. Valvontakäynnillä tarkistetaan eläinmäärä, eläinten kunto ja juomaveden saatavuus. Lisäksi kannattaa tarkistaa aitojen kunto.
Eläinten päivittäisestä valvonnasta vastaa useimmiten joku muu kuin eläinten omistaja. Tämä on järkevää, sillä välimatka karjatilalta laitumelle voi olla pitkä eikä karjanomistajalla ole aikaa päivittäisiin käynteihin. Tähän löytyy kuitenkin ratkaisuja. Valvojataho voi olla esimerkiksi maanomistaja, paikallinen yhdistys tai yritys. Oleellista on, että karjanomistaja perehdyttää valvojan työhönsä ja valvojataho sitoutuu työhön osana laiduntamissopimusta. Usein eläinten valvojalle maksetaan työstä myös jokin korvaus.
Eläinten valvonnassa korvaamaton apu on myös yleisön palautteet, joita saattaa joistakin kohteista tulla runsaastikin. Ihmisten tekemän havainnoinnin ohella valvonnassa voidaan käyttää apuna erilaista teknologiaa kuten GPS-pantoja.
Joustavuuttakin tarvitaan
Sopimuslaidunnus on palkitsevaa työtä, joka vaatii suunnitelmallisuutta sekä joustoa. Hyvä suunnitelma kantaa pitkälle, mutta vaihtelevat sääolot ja muuttuvat olosuhteet takaavat sen, että samalla kaavalla ei päästä joka vuosi samoihin tuloksiin. Pitääkin siis olla myös valmiutta tarvittaessa reagoida muutoksiin. Eläinten tekemä luonnonhoito ja niiden kohtaamiset laitumen laidalla keräävät ansaitusti kiitosta ja ovat kesäisin myös esillä mediassa. Toivottavasti ensi kesänä saadaan jälleen uusia sopimuslaitumia käyttöön.
Riikka Söyrinki
Kirjoittaja toimii maisema- ja ympäristöasiantuntijana Etelä-Suomen MKN maisemapalveluissa.
Blogi on osa Lumotaito-hankkeen blogisarjaa