Suokulttuuri synnyttää ainutlaatuisia matkailukohteita

Suomen kansan syvä ja henkilökohtainen suhde suohon ulottuu vuosituhansien taakse. Suolle on annettu uhreja, kätketty aarteita ja etsitty turvapaikkaa. 1800-luvun nälkävuosien jälkeen suosta etsittiin ruokaturvaa opettelemalla suoviljelyn menetelmiä.

Laajoja suoalueita on säilynyt näihin päiviin saakka valtion maina. Näitä erämaisia alueita ryhdyttiin kehittämään 1930-luvulla uusiksi viljelysmaiksi ja asutustiloiksi varavankilalaitoksen myötä. Suo on ollut myös energiavaranto vuosisatojen ajan. Soisilla alueilla nostettiin käsityökalujen avulla palaturvetta täydentämään energianlähteenä yleisesti käytettyä puuta. Jatkosodan aikana vallinnutta energiakriisiä ryhdyttiin niin ikään ratkomaan lämpöarvoltaan hyvänä tunnetun turpeen avulla. Tuolloin valtion maille perustettiin teollisen turvetuotannon pioneeriyritys, Suo Oy.

Reitistöt kuljettavat Suomenselän halki

Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien perustettu Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Geopark edustaa globaalilla tasolla ainutlaatuista geologista perintöä, suomaisemaa. Alueella kehitetään voimakkaasti kulttuurimatkailua, joka perustuu suon ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen aikojen saatossa. Valmistakin on jo syntynyt.

Alkkian kulttuuriympäristöpolku kuvaa Alkkiannevan maiseman muutosta koskemattomasta nevasta ensin viljelymaisemaksi, sitten sodan näyttämöksi vankileirinä ja asutustilojen verkostona, ja viimein Metsäntutkimuslaitoksen koealueena. Tuntematta alueen maisemahistoriaa näitä kehitysvaiheita on hyvin vaikeaa lukea maisemasta. Tuotimme Geopark-organisaation tilauksesta yhdessä alueen asukkaiden ja Turun yliopiston kanssa Alkkiannevan maisemaselvityksen, josta tuotteistettiin pyörällä, jalkaisin ja autolla kierrettäväksi soveltuva reitti.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin alueella kehitetään erityisesti pyörämatkailua. Pyöräilyreittien punaisena lankana kulkee seudun asukkaiden ja suon välinen ympäristösuhde ja suohon liittyvät tarinat, joita kartoitettiin muistitietotyöpajoissa syksyllä 2021. Tarinoille ja muistoille saatiin sijaintitietoja hyödyntämällä osallistavaa paikkatietoa. Näin reitin varrelle saadaan luotua kiinnostavia kohteita, joiden sisältö perustuu paikalliseen, suohon kietoutuneeseen kulttuuriperintöön.

Turvetuotanto vaihtuu kulttuurituotantoon

Kolmas kehittämiskohteemme on parhaillaan työn alla. Kihniön Aitonevalla toimineen Suo Oy:n maat ovat nykyään Neovan omistuksessa. 1940-luvulla alkanut toiminta oli alkuvuosikymmeninä hyvin työvoimavaltaista. Asumattomalle alueelle syntynyt turveteollisuus toi mukanaan lähes 800 henkilön yhteisön. Koska toiminta piti saada nopeasti käyntiin, avuksi otettiin jälleenrakennuskauden menestystarinaksi muodostuneen Puutalo Oy:n elementtitalot. Aitonevan yli 50 rakennuksesta suurin osa elää enää muistoissa ja valokuvissa sekä rakennuspiirustuksissa. Tuotantomaisemakin siirtyy vähitellen muistoihin ja arkistoihin, kun seuraavat maankäyttömuodot saavat jalansijansa. Turvetuotantokoneiden tehtävänä on muistuttaa menneestä turvemuseon viereisellä konekentällä. Konekenttä itsessään tarjoaa poikkileikkauksen maailmanpolitiikan käänteistä. Kihniölle on tuotu tuotantokoneita niin idästä kuin lännestäkin, vuosikymmenestä riippuen. Neuvostoliittolaisten koneiden mukana tuli usein koneinsinööri, jonka johdolla osina saapunut kone ensin koottiin ja siten otettiin käyttöön. Yhteisenä kielenä toimi elekieli.

Kehittämistyötä tehdään Kihniön kunnan tilauksesta, OKM:n myöntämän kulttuurimatkailun erityismäärärahan turvin. Ensimmäinen etappi saavutettiin, kun Aitoneva hyväksyttiin jäseneksi Euroopan Kulttuurireitille osana Euroopan Teollisuusperintöreitin kohteita. Euroopan Kulttuurireittien kehittäminen ja hyödyntäminen matkailussa on osa Suomen kansallista matkailustrategiaa. Kesän 2022 kävijätutkimus antaa hyviä eväitä opastusjärjestelmän uudistamiseen ja digitalisointiin. Kävijätutkimuksen selkeä viesti tosin oli se, että perinteiset opastaulut ja opastukset ovat edelleen kaikkien suosituimpia tutustumismuotoja.

Vuoden 2023 aikana tuotetaan opastuksiin uutta sisältöä viime talven aikana tehdyn aineistonkeruun ja Aitonevan kulttuuriperintöyhteisön kanssa järjestettyjen työpajojen pohjalta. Tässäkin projektissa saimme kumppaniksemme Turun yliopiston. Tutkimusyhteistyö antaa mahdollisuudet syventää menetelmällistä osaamista ja kartoittaa aineistoja perinteistä matkailun kehittämistyötä laajemmin.

Suo on osoittautunut maineensa veroisesti pohjattomaksi. Siitä löytyy aina vain lisää ainesta matkailutoimialan raaka-aineeksi.