Valuma-aluetasoisella vesienhallinnan suunnittelulla vaikuttavuutta vesiensuojeluun

"Pienistä puroista syntyy suuri joki" -sanonta pätee niin veden liikkumisessa kuin valuma-aluetasoisessa vesienhallinnassa. Valuma-alueita on eri kokoisia ja ne ovat sisäkkäisiä: pieneen latvapuroon kerääntyy vettä kymmenien hehtaarien alueelta, ja vesi jatkaa matkaansa isompaan uomaan, jonka valuma-alue voi olla kymmeniä neliökilometrejä. Lopulta esimerkiksi joki kuljettaa kaiken, jopa satojen neliökilometrien laajuiselta valuma-alueelta kerääntyneen veden mereen. Myös valuma-alueella syntyvä kuormitus kerääntyy ensin latvapuroihin, sitten isompiin uomiin ja järviin ja päätyy lopulta mereen. Ei siis ole samantekevää, mitä latvapurojen varrella tai vesistöjen osavaluma-alueilla tapahtuu. Suhteessa pienemmillä toimenpiteillä valuma-alueella voidaan saada suuremmat vaikutukset kuin itse huonossa tilassa olevan vesistön kunnostamisessa.

Valuma-alueen eri toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa veden kautta

Valuma-alueella on monenlaista toimintaa, kuten maa- ja metsätaloutta, teollisuutta, alueiden suojelua, asutusta ja virkistyskäyttöä, jotka kaikki yhdessä vaikuttavat valuma-alueen vesienhallintaan. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueella. Ihmistoiminta aiheuttaa vesistölle kemiallista kuormitusta ja kiintoainekuormitusta, joka voi tulla pistemäisestä lähteestä kuten jätevedenpuhdistuslaitoksesta tai hajakuormituksena maa- ja metsätalousalueelta. Kun tarkastellaan valuma-aluetta kokonaisuutena yli sektorirajojen, voidaan löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut vesistön tilan parantamiseksi.

Maanomistajilla on useita keinoja vaikuttaa vesienhallintaan ja sitä kautta lähivesistöidensä tilaan. Viljelijä voi parantaa peltojensa maan rakennetta ja sitä kautta vedenpidätyskykyä sekä hyvää sadontuottokykyä, joiden ansiosta ravinnehuuhtoumariskit vähenevät. Myös vesistöjen varrella sijaitsevien peltojen käyttömahdollisuuksia voidaan tilakohtaisesti miettiä vesienhoitoa tukeviksi. Metsänomistaja voi ottaa käyttöön jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsissään ja hidastaa veden virtausta ojiin rakennetuilla putkipadoilla. Sekä maa- että metsätaloudessa voidaan hyödyntää myös kitu- ja joutomaita vesienpidättämiseen sekä toteuttaa kaksitasouomia ja erilaisia kosteikkokohteita.

Käytännön esimerkkejä vesienhallinnasta

Jotta vesienhallinta ja sen keinot tulevat meille kaikille tutuiksi, tarvitaan konkreettisia esimerkkejä. Vedet haltuun valuma-alueilla –hankkeessa muutetaan Utajärven Naamanjoen valuma-alueella sijaitseva heikkotuottoinen turvepelto kosteikoksi ja Ylivieskassa Pylväsojan valuma-alueelle toteutetaan useita metsätalouden vesienhallintaan liittyviä rakenteita. Seuraa hankkeen toteutusta Oulun Maa- ja kotitalousnaisten kanavissa, jotta saat tarkempia tietoja kohteista ja niiden etenemisestä.

Katso tiiviiltä videolta käytännön esimerkit ja valitse tilallesi sopivat toimet: