Vetovoimainen maatalousluontomme esille
Suomalainen luonto, kulttuuri ja ruoka ovat tutkitusti matkailumme vetovoimaisimpia tekijöitä.
Rauhallisessa ympäristössä liikkuminen, ihmisten kohtaaminen ja luonnosta oppiminen ovat puolestaan matkailutuotteiden halutuimpia ominaisuuksia potentiaalisimmaksi tunnistetun matkailijaryhmän keskuudessa.
Matkailu on Suomen suurimpia toimialoja, ja matkailutulo mitataan vuositasolla miljardeissa. Suosituimmat matkailukohteet alkavat ruuhkautua Suomessakin, jonka vuoksi uusia vierailukohteita etsitään yksityismailta. Hyvin hoidettu maatalousluonto tarjoaa siis uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia.
Huoli luonnon kantokyvystä kasvaa kaikkialla
Luonnon kantokyky ja erityisesti luonnon kantokyvyn rajojen ylittäminen nousee keskeiseksi teemaksi, kun eri foorumeilla arvioidaan tulevaisuuttamme ja turvallisuuttamme. Sitran megatrendit 2023 kuvaavat muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous. Suurimmaksi huolenaiheeksi tässä katsauksessa nousee luonnon kantokyvyn mureneminen.
Tuoreessa Maailman Talousfoorumin raportissa 1200 asiantuntijaa arvioi, että seuraavan kahden vuoden aikana äärevät sääilmiöt tulevat aiheuttamaan vakavia seurauksia sekä ihmisille, luonnolle että taloudelle. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kymmenen suurimman riskin joukossa on jo viisi ympäristöriskiä, joista neljä ovat sijoilla 1-4. Luonnon kantokyvyn mureneminen kiihtyvän luontokadon seurauksena on toisella sijalla. Yli 50 prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnasta on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta.
Maatalousluonto voi kannatella luonnon kantokykyä
Hyvin hoidettu maatalousluonto vaalii luonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta, joustaa äärimmäisten sääilmiöiden aikana ja säilyttää luonnonvaroja. Hyvin hoidettu maatalousluonto pystyy siis osaltaan kannattelemaan luonnon kantokykyä. Maatalousluonnon kruununjalokivet, perinneympäristöt, ovat siinä erityisen merkityksellisiä, sillä ne tarjoavat elinympäristön lukuisille uhanalaisille lajeille, joita kutsutaan myös punaisen kirjan lajeiksi. Maatalousympäristö kokonaisuudessaan auttaa säilyttämään elinvoimaisen lajistomme aseman osana vihreää listaa.
Luonto ja luontomatkailu ovat Suomen matkailun tutkitusti kovimmat vetovoimatekijät. Luontoon halutaan tutustua liikkumalla, havainnoimalla ja oppimalla, ja digiloikista huolimatta kiinnostavin tiedonvälittäjä on edelleen toinen ihminen. Sen vuoksi maaseudulla ja sen tuntevilla ihmisillä on paljon mahdollisuuksia tuotteistaa tekemänsä hyvä työ. Luontomatkailu suuntautuu paljolti suojelualueille ja kansallispuistoihin, koska siellä on tarjolla pysäköintitilaa, opastettuja retkiä ja reittejä sekä muita palveluja. Sen vuoksi osa alueista alkaa ruuhkautua, ja jopa ylittää hyväksyttävän muutoksen rajat. Toisaalta retkeily luonnossa, järvet ja ruska olivat halutuimpien luontoelämysten joukossa, kun 16 000 vastaajaa kertoi toiveistaan Suomeen suuntautuvalla lomalla. Näitä kaikkia on tarjolla maatalousluonnossamme.
Suojelualueiden ulkopuolelle suuntautuva matkailun helpottaa herkkien alueiden kulutuspainetta. Maatiloilla ja maaseudulla yleensäkin on valmiina kulutusta kestäviä kulkureittejä ja erilaisia palveluja, joille uusi asiakaskunta on tervetullutta. Maatiloilla tunnetaan jo valmiiksi hyvin oman tilan maisemahistoria sekä tilan erilaisissa elinympäristöissä viihtyvä lajisto. Lisää tietoa on saatavilla sekä kirjallisuuslähteistä, arkistoista että asiantuntijoilta. Oman tilansa maiseman ja luonnon hyvin tunteva viljelijä on paras mahdollinen opas, kun matkailija lähtee etsimään aitoa luontoelämystä ja paikallista kulttuuriperintöä. Jos ihmisten kanssa työskentely ei houkuttele, voi aina yhdistää voimat toisen ammattilaisen kanssa. Joka tapauksessa kannattaa tehdä itse se, minkä osaa parhaiten, ja hankkia toisilta ne palvelut, jotka he osaavat paremmin.
Oivalluksia on jo syntynyt
Metsähallituksen paimenviikot suojelualueiden perinnebiotoopeilla ovat saaneet valtaisan suosion, eivätkä kaikki hakijat mahdu mukaan. Aholaidan lammastila Kangasalla tarjoaa omia paimenlomiaan Palosaaressa, jossa lampaat hoitavat tilan perinnebiotooppilaidunta. Tilalla myydään myös villa- ja lihatuotteita ja harjoitetaan sopimuslaidunnusta suojelualueilla. Laidunaitojen ja tuotepakkausten yhteydessä kerrotaan tilan luonnonhoitotyöstä ja tilan hoitamilta alueilta luontokartoituksissa löytyneestä elonkirjosta.
Ala-Jallin tilalla Punkalaitumella on kunnostettu vanhoja laidunalueita. Tilalla harjoitetaan myös majoitustoimintaa sekä omaishoitajien lomituspalvelua. Eläinten hoitaminen ja luonnossa liikkuminen on sekä majoittujien että hoitopalvelua käyttävien asiakkaiden mieleen. Vanhukset virkistyvät pienissä askareissa, kun taas monille matkailijoille maiseman- ja eläintenhoito voi olla suuri elämys. Maisemanhoito on tilalla suunnitelmallista ja eri työvaiheiden luontovaikutuksista osataan kertoa asiakkaille.
Luomajärven Hevoskievari tekee yhteistyötä kyläläisten kanssa aktiviteettien järjestämisessä. Vieraat voivat retkeillä, sienestää ja marjastaa yhteistyökumppanin talousmetsässä, ja metsän läpi kulkee myös opastettu reitti yrityksen metsälaavulle.
Haluatko tutustua maatalousluontoon? Lumotaito järjestää maastovalmennuksia vuonna 2024 Etelä-Suomessa. Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan. Autamme myös maiseman tuotteistamisessa.
Laura Puolamäki
Kirjoittaja toimii maisema-asiantuntijana Etelä-Suomen MKN Maisemapalveluissa.
Kirjoitus on osa Lumotaito-hankkeen blogisarjaa.