MKN 90 vuotta tiennäyttäjä – makustele marjoja, leivo herkkuja, säilö talven varalle

2 min lukuaika

MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä

Kotimaista marjaa on tarjolla runsain mitoin, mutta satokausi on lyhyt. Marjoja kannattaa hyödyntää tuoreeltaan mahdollisimman paljon, sillä maku ja ravintoarvot ovat niissä parhaimmillaan. Talven varalle pakastaessa tulisi marjat pakastaa mahdollisimman tuoreina ja kokonaisina, jolloin ravintoarvot pysyvät parhaiten tallessa.

Lapset poimivat mustikoita Poutvaara Matti 1965 Kansatieteen kuvakokoelma Museovirasto Finna fi
Kuva: Poutvaara Matti 1965, Kansatieteen kuvakokoelma (KK5079:11.SUOM.6), Museovirasto, Finna.fi

Popsi marjoja monipuolisesti

Marjat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua. Kotimaisten marjojen terveysvaikutukset ovat tutkittuja. Marjat suojaavat meitä sydän- ja verisuonitaudeilta ja ovat erityisen hyväksi aivoille. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset nostavat ruokavalion perustaksi juuri monipuolisen marjojen ja vihannesten syönnin. Myös perinteinen puoli kiloa päivässä suositus nousee 500–800 grammaan päivässä.

Maa- ja kotitalousnaiset ovat vuosikymmeniä viestineet marjojen monipuolisesta käytöstä. On neuvottu marjojen säilömistä hilloiksi, keittämistä mehustimilla mehuiksi ja opastettu marjojen pakastusta. Kotimaisten marjojen monipuolista käyttöä on edistetty esimerkiksi 2000-luvun alussa Superruokaa Pohjolasta -hankkeen avulla. Miljoona litraa metsämarjoja -kampanjalla puolestaan innostettiin ihmisiä lähtemään marjametsään ja nauttimaan Suomen kaunista luonnosta ja maukkaista marjoista. Kilpailuun ilmoittautui mukaan yli 1 500 henkilöä ja marjasaalis oli 250 000 litraa!

Lapset mukaan marjametsään

Lapset kannattaa ottaa mukaan marjojen keruuseen, jolloin eri marjat tulevat tutuiksi. Lisäksi itsepoimitut maistuvat maukkaimmilta. Näin lapset oppivat pienestä pitäen kotimaisten marjojen makuun. Marjametsään meno voikin olla hyvin jännittävä kokemus perheen pienimmille ja miksei myös isommille lapsille. Eikä aina tarvitse lähteä kovin kauas, lähimetsän tai lenkkipolun varrelta voi hyvin kerätä marjoja. Polulta kannattaa kuitenkin astua pari askelta metsään päin, ennen marjojen poimimista.

Marjoista on moneksi

Marjat taipuvat moneen, niin leivontaan, ruuanlaittoon kuin välipaloiksi. Mustikkapiirakka on monelle perinneherkku, mutta mustikka taipuu myös smoothieen tai vaikka mustikkakukkoon. Mustikkakukko eli rättänä muuntuu myös moderniin muotoon ja onnistuu gluteenittomana.

Rättänäkakku

Taikina:

1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
2 dl auringonkukkaöljyä
4 kananmunaa
3 ½ dl ruisjauhoja tai Virtasalmen Viljatuotteen tummajauhoseos
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
5 dl mustikoita

Kuorrutus:

200 g tuorejuustoa
¾ dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
(2,5 rkl sitruunamehua)

Valmistus:

Voitele halkaisijaltaan 22 cm kakkuvuoka. Sekoita ruisjauhoihin leivinjauhe ja kaneli. Vatkaa öljy ja sokerit ja vatkaa joukkoon kananmunat yksitellen, kunnes seos on kuohkeaa. Lisää joukkoon jauhoseos. Lisää mustikat. Kaada taikina vuokaan.

Paista 175 asteessa noin 50 minuuttia (kunnes hammastikkuun ei tartu taikinaa).

Kun kakku jäähtyy, sekoita tuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri (sekä sitruunamehu) keskenään. Levitä täysin jäähtyneen kakun päälle. Koristele kuorrute vetelemällä haarukalla aaltokuvioita ja mustikoilla.

Rättänäkakku on helppo tehdä ja maku vain paranee parin päivän päästä. On siis erinomainen juhliin: voit hyvin valmistaa pari päivää aiemmin ja koristella vasta tarjoilupäivänä.

Lähteet:
Ruokavirasto
Aivoliitto