MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – herkkuja & hyvinvointia hapattamalla

Maukkautta ja terveyttä hapattamalla

Hapattaminen sopii erinomaisesti myös tämän päivän keittiöön. Eikä syyttä! Hapatetut kasvikset ovat paitsi erittäin maukkaita myös terveellisiä. Hapattaessa tuotteeseen muodostuu maitohappokäymisen ansiosta hyviä maitohappobakteereja, jolloin tuotteen pH laskee ja haitallisten bakteerien kasvu estyy. Maitohappobakteerit edistävät suoliston hyvinvointia ja voivat toimia probiootteina.

Hapatetun tuotteen ravintoarvot pysyvät muutenkin hyvinä ja esimerkiksi hapankaalin C-vitamiinipitoisuus on hyvä. Hapattaminen onkin ollut aikanaan oivallinen keino säilöä kesän satoa ja taata C-vitamiinin saatavuus myös talvella, kun tuoreita kasviksia ei ollut saatavilla. Hapankaalia oli tapana ottaa mukaan myös pitkille merimatkoille, joilla tuoretta ruokaa ei ollut saatavilla. Hapankaali pelasti merimiehet sairastumasta keripukkiin.

Puhtaus ja huolellisuus on A&O

Hapatetut tuotteet säilyvät oikein valmistettuna pitkään, jopa puoli vuotta, ja niitä voi myös pakastaa. Tärkeintä valmistuksessa on ensiluokkaiset raaka-aineet ja puhtaus kaikissa työvaiheissa. Hapantuotteiden valmistamiseen on syytä etukäteen perehtyä ja tehdä etukäteisvalmistelut huolella, kuten työvälineiden ja säilytysastioiden huolellinen pesu ja sterilointi sekä hapatettavien raaka-aineiden esikäsittely puhtaaksi. Hapatettavien kasvisten tulee olla koko ajan suolapitoisen nesteen peitossa valolta suojattuna. Nesteen sopiva suolapitoisuus on 10–15 grammaa suolaa/litra vettä. Maitohappokäymisen edistämiseksi voi käyttää hapatinta, esimerkiksi heraa. Valmis hapatettu tuote tulee säilyttää alle +8 asteessa. Onnistuneen säilykkeen maku on hienostuneen hapan ja haju raikas. Homehtunutta tuotetta ei saa syödä.

Hapankaalilla alkuun

Hapattaminen kannattaa opetella hapankaalin valmistamisella, joka onnistuu yleensä aina. Kun tämä alkaa sujua, voi kokeilla myös muiden kasvisten ja sienten hapattamista. Esimerkiksi hapankurkut ovat suurta herkkua! Kokeile valmistaa myös korealaisten kansallisruokaa kimchiä, joka on chilillä ja inkiväärillä maustettua hapatettua kiinankaalia.

Hapatetut tuotteet sopivat osaksi päivittäistä ruokavaliota ja käyvät useimmiten hyvin herkkävatsaisille. Hapatettuja tuotteita voi syödä sellaisenaan ja aterioiden lisukkeena, ja niitä voi hyödyntää myös ruoanvalmistuksessa. Kokeile vaikka maukasta haminalaista perinneherkkua hapankaalikeittoa! Riittävästi haudutettua keittoa syötiin ennen varsinkin talven kylmimpinä päivinä, jolloin syöjien lisäksi lämpeni myös talo. Perinteiseen hapankaalikeittoon laitettiin vain hapankaalia, lihaa, suolaa ja vettä. Tässä nykyaikaistetussa versiossa on muitakin kasviksia ja viljaa tuomassa ruokaisuutta.

Hapankaalikeitto

400 g hapankaalia
1 sipuli
3 valkosipulin kynttä
2 rkl rypsiöljyä
300 g jauhelihaa, kinkkusuikaleita tai makkaraa
1 pss (n. 250 g) pakastekeittojuureksia
0,5 dl esikypsennettyä ohraa tai kauraa (esim. Torino täysjyväohra)
1,5 l vettä
2 lihaliemikuutiota
1 rkl siirappia
1 laakerinlehti
10 mustapippuria
1 nippu persiljaa
(suolaa)

1. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulin kynnet
2. Ruskista jauheliha öljyssä ja lisää silputut sipulit.
3. Kuullota pari minuuttia. Lisää vesi, täysjyväohra, hapankaali, keittojuurekset, siirappi ja mausteet. 
4. Kuumenna kiehuvaksi ja anna keiton kiehua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia.
5. Lisää joukkoon puolet silputusta persiljasta.
6. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.
7. Koristele lopulla persiljasilpulla.

Vinkki! Korvaa liha kasviproteiinivalmisteella, esim. Vegejauhiksella, Nyhtökauralla, Härkiksellä, härkäpapurouheella,soijarouheella tai Mifulla.

Resepti: Isoäitien herkut -perinnekeittokirja/Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry

Isoäitien herkut

Lähteet:

Maa- ja kotitalousnaiset

Rasilaisenhapankaali.fi