MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – jouluruokaa tarjoo kunnon väki!

Joulun yltäkylläisyys on kekrin peruja

Jouluruokiemme historia on aika lyhyt, sillä vasta 1900-luvulla elintason vähän noustessa, alettiin kasvattamaan omia sikoja ja puhumaan mm. joulukinkusta. Pula-ajan taas koittaessa saatettiin kinkku tosin joulupöydässä joutua korvaamaan täytetyllä kurpitsalla. Kinkkua ja muitakin meille tuttuja jouluruokia kuten lipeäkalaa, rosollia ja puuroa kyllä syötiin parempina pitojuhlina kuten kekrinä, hautajaisissa ja häissä, mutta joulupöytä saattoi olla vain hieman tavallista arkea parempi kattaus. Joululaatikoista lanttulaatikkoa on syöty Suomessa jo 1700-luvulla, ja se on yksi harvoja jouluruokia mikä meiltä on levinnyt myös Ruotsin puolelle. Sen sijaan porkkanalaatikko yleistyi vasta sotien jälkeen, bataatti- tai punajuurilaatikot vasta ihan viime vuosina.

Joululeivonnaisista piparit ovat myös kuuluneet etenkin hienommissa kartanoissa joulunaikaan jo 1700-luvulta saakka. Aluksi niiden reseptit olivat tiukasti tiettyjen leipomoiden salaisuuksia, mutta myöhemmin aikakausilehtien yleistyttyä, niitä alettiin julkaista lehtien sivuilla ja piparien leivonta yleistyi myös kotitalouksissa.

Nykyisen joulupöydän yltäkylläisyys on niin ikään peruja sadonkorjuujuhlana vietetystä kekristä, sillä silloin ruoka ei saanut loppua kesken tai se tiesi huonoa satovuotta seuraavalle vuodelle. Myös pukin ilmestyminen tupaan on kekrin vietosta tullutta.

Perinteinen, oman näköinen joulupöytä

Kohtuullisuus on viimevuosina onneksi mielletty jouluruokien valmistukseen, eikä jouluaterialle ole välttämätöntä valmistaa kaikkea mahdollista, mistä ei välttämättä edes pidetä ja mikä loppujen lopuksi saattaa jäädä syömättä. Myös monia uusia makuja kokeillaan mielellään joulupöydässä ja näin saattaa syntyä myös perheiden omia uusia jouluperinteitä. Maa- ja kotitalousnaiset haluaa kannustaa perheitä valmistamaan oman näköisensä joulupöydän ja antamaan kaikille ruokarauhan valita joulupöydästä itselle sopivat vaihtoehdot. Perinteitä on hyvä kunnioittaa, mutta tuputtaminen ja tyrkyttäminen ei kuulu tähän päivään.

Lähteet: Yle.fi, Ruokatieto.fi