MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä - liukasta laskiaista!

Rokalla pitkä historia

Ennen vanhaan laskiaisen hernekeittoa tai -rokkaa odotettiin hartaasti ja kunnon rokan piti olla rasvaista: se haudutettiin herneistä sekä sian-, lampaan- tai naudansorkista ja varakkaassa talossa rokkaan varattiin sorkka syöjää kohti. Laskiaisrokkaa syödessä ei saanut puhua, muutoin itikat söivät kesällä! Jos puhumisen kieltoa sattui rikkomaan, oli asia autettu, jos laski yhden laskiaismäen rokkaluu suussa. Rokkaluita ei kuitenkaan saanut heittää aidan yli, sillä muutoin siat eivät kesällä pysyneet aitauksessa. Ja auta armias, jos satut kaatumaan laskiaismäessä – se tietää, että viljat menevät kesällä lakoon!

Hernekeitto on yksi niistä ruoista, joilla on poikkeuksellisen pitkä, useiden vuosisatojen ruokahistoria Suomessa. Sen asettuminen erityisesti torstain ruoaksi juontaa juurensa katolilaiselle keskiajalle, jolloin ennen paastoperjantaita tarvittiin torstaille tuhti ja rasvainen ruoka. Karjalassa ja Etelä-Savossa hernerokka oli häiden ja varsinkin hautajaisten tärkeä pääruokalaji. Vakavasti sairaan kuolemaan ja edessä oleviin hautajaisiin saatettiinkin viitata sanonnalla: ”Joha hää voip koht rokan antaa.”

Kiitos Bertta

Suomalaisen perinneruokatietouden säilyttämisestä iso kiitos kuuluu kotiseutuneuvos Bertta Räsäselle Pohjois-Savosta. Bertta oli Maa- ja kotitalousnaisten ruokakurssien luottoluennoitsija aina kun tarvittiin tietotaitoa perinneruuista. Kun kutsu opettajaksi kävi, Bertta köryytteli linja-autolla perimmäisimpiinkin pitäjiin Itä-Suomessa. Bertan ehdotuksesta vuonna 1983 nimettiin Savoon omat pitäjäruuat. Jaakko Kolmosen innoituksella tämä nimeämistyö laajennettiin koko maahan. Maa- ja kotitalousnaiset ottivat pitäjäruokien etsimisen ja nimeämisen sydämenasiakseen.

Tämän perusteellisen nimeämistyön ansiosta monet vanhat reseptit ja tarinat niiden taustalla on kirjattu ylös ja ruokakulttuurimme alueellista perustaa on näin tallennettu ja vahvistettu. Sieltä on tänäkin päivänä hyvä ammentaa ideoita ruokapöytiimme. Ja mikä paikkakunta sai kunnian olla hernekeiton kotipitäjä? No se on Kauniainen! Ja Kauniaisissa hernekeitto maustetaan punssilla herraskaiseen perinteiseen tapaan. Hernerokka taas on Kuortaneen perinneruoka – keitosta se erottuu ruissuuruksellaan, jolloin saadaan sakea muhennosmainen soppa, joka syödään maidon kanssa.

Suosittu perinneruoka

Hernekeitto on ilahduttavasti säilyttänyt jokaviikkoisen paikkansa yhtenä suomalaisten suosituimmista perinneruoista. Hernekeitto on lämmityskaudella näppärä valmistaa uunissa: hyödynnä leivinuunin tai varaavan takan lämpö ruoanvalmistuksessa!

Maa- ja kotitalousnaisten ohje uunihernekeittoon

500 g herneitä
2 l vettä
400 g maustamattomia possusuikaleita (osa lihasta kannattaa korvata pieniksi kuutioiksi leikatulla possun savukyljellä)
1–2 sipulia
2 tl suolaa
10 maustepippuria
meiramia

Huuhdo herneet. Pane ne, hienonnettu sipuli ja pippurit uunipataan tai teräskattilaan. Leikkaa halutessasi possunlihasuikaleet pienemmiksi kuutioiksi. Lisää ne pataan.

Ripottele lihojen päälle suola. Mittaa vesi ja kaada sitä pataan sen verran, että lihat jäävät vesipinnan yläpuolelle. Nosta pata uuniin reiluun 225 asteeseen ja anna olla uunissa ilman kantta, kunnes lihat saavat vähän väriä.

Lisää loppu vesi keitettynä ja mahdolliset savukylkikuutiot. Sekoita, laita sitten kansi päälle ja anna hautua uunissa kolme tuntia 180 asteessa.

Tarkista suolan määrä ja mausta soppa meiramilla.

Tarjoa sinapin ja halutessasi sipulikuutioiden kanssa; tai kauniaislaisittain punssilla!

VINKKI! Isossa astiassa valmistat kerralla 1,5–2 kertaisen määrän keittoa. Jäähdytä ja pakasta osa arjen kiireitä helpottamaan.

Jos sinulla ei kuitenkaan ole aikaa haudutteluun, voit tehdä tuorehernekeiton nopeammalla aikataululla tällä reseptillä:

Tuorehernekeitto

4 annosta
3–4 kpl (300 g) jauhoista perunaa
pala (100 g) purjoa
0,5–1 kpl (100 g) palsternakkaa
pala (20–30 g) piparjuurta
2 vartta (50 g) lehtiselleriä
1 rkl rypsiöljyä
7 dl vettä
1 dl kaura- tai ruokakermaa
2 dl maitoa
0,5 tl kuivattua meiramia
1 tl suolaa
0,25–0,5 tl rouhittua mustapippuria
1 tl kuivattua lipstikkaa
400 g (6–7 dl) herneitä ilman palkoja (myös pakaste käy)
2 rkl tuoretta silputtua tilliä

1. Kuori perunat ja palsternakka. Halkaise purjo, huuhdo, viipaloi ja jätä vihreä osa odottamaan. Viipaloi lehtiselleri ja kuori ja raasta piparjuuri.

2. Kuullota purjon valkoista osaa öljyssä kattilassa, lisää vesi, suola, lohkotut perunat, palsternakka ja lehtiselleri ja kypsennä pehmeäksi.

3. Soseuta keittopohja sauvasekoittimella, lisää herneet ja soseuta hiukan, mutta ei kokonaan. Lisää myös ruokakerma, piparjuuri, vihreä osa purjoa ja loput mausteet ja kypsennä 5-10 minuuttia.

4. Tarkista maku, koristele keittoannokset tillillä ja tarjoa rapean maalaisleivän kanssa.

Lähteet:

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria

Hilkka Uusivirta: Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja

Jaakko Kolmonen: Suomen pitäjäruoat

Kustannuskiila: Savolainen keittokirja

Marja Niskanen, MKN ruoka-asiantuntija