MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – naiset maaseudun ylläpitäjinä, elvyttäjinä ja voimina!

”Täytyy olla tomera, sisukas, suunnitelmallinen, rohkea ja jopa tietyllä tapaa jääräpäinen.” Näin kuvailee Marjatta Pikkarainen syrjäkylillä, eli kainuulaisittain perukassa, asuvien naisten ominaisuuksia pienoisdokumentissa Syrjän Peilitär – Rajaseudun nainen. Dokumentti on vuodelta 1997 ja se perustuu tutkimukseen, jonka Kainuun maaseutukeskus ja Maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat.

Tärkeä tavoite tutkimushankkeessa oli, että yhteiskunnan jäseninä maaseudun naisten asioita ja ajatuksia on saatu esille ja on tunnettu tulleen kuulluiksi. Voimaa tuoviksi asioiksi dokumentissa esiintyvät naiset mainitsevat perheen, luonnon ja hyvät naapuruussuhteet. Maaseudulla koettiin elettävän merkityksellistä ja omavaraista elämää mm. kalastaen.

Maaseudulla asumisen haasteet kuulostavat edelleen hyvin tutuilta, sillä karja ja ihmiset vähenivät, väestö vanheni ja palvelut katosivat. Työttömyys oli 1990-luvulla yleistä, mutta Syrjän Peilittärien arkipäivään toi merkityksellisyyttä perheen, emännän sekä muun arjen tekemiset. Maaseudulla on totuttu tekemään myös paljon talkootyötä.

Katso video: Syrjän Peilitär – Rajaseudun nainen. https://areena.yle.fi/1-501504...

SERIGO-kehittämishanke

Maa- ja kotitalousnaiset ovat jo vuosikymmenten ajan pyrkineet neuvonnallaan saamaan naisten kokemia vaikutusmahdollisuuksia ylemmäs sekä kannustaneet naisia yrittäjyyteen. Myös yhteistyö eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa on viestinyt, että naisten merkitystä maaseudulle on tärkeää tuoda esille.

Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ja erityisesti Kainuu ovat mukana ensi vuonna käynnistyvässä kansainvälisessä SERIGO-hankkeessa. Hankkeen toimenpiteet suunnataan harvaan asuttujen maaseutualueiden haavoittuvimmille asukkaille. Tämä tarkoittaa Itä-Suomen osuudessa naisyrittäjyyden kynnyksen madaltamista ja kehittämistä tai uusien tulonlähteiden etsinnän tarvetta esimerkiksi maataloustuotannon loputtua emänniltä.

Osallisuusvajeen riskit harvaan asutulla, syrjäisellä maaseudulla ovat helposti muita alueita suuremmat, kun työmatkat ovat pitkiä. Pienimuotoinen yrittäjyys voi olla erityisesti maaseudulla keino pysyä elämässä kiinni, saada vahvistusta voimavaroihin ja käynnistää esim. palvelua, jolla voi pitää huolta kylän toisista ihmisistä tai ympäristöstä. Tarvitaan myös uusien taitojen haltuunottoa mm. nopeissa digitaalisuuden muutoksissa.

Hankkeen tavoitteena on antaa yrittäjyyden tai osa-aikaisen työntekemisen valmiuksia myös ns. kevytyrittäjyyteen erityisesti maaseudun naisille sekä yhdistyksille, joissa usein naiset ovat avainhenkilöinä myös varainhankinnassa.

Kiinnostuitko SERIGO-hankkeesta? Lisätietoja: Marjatta Pikkarainen ja Anna Rinteinen / Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

Maaseudun naisten päivä 15. lokakuuta

YK:n kansainvälisenä maaseudun naisten päivänä nostetaan maailmanlaajuisesti esiin mm. naisten tärkeä rooli syrjäisten seutujen kehityksen edistämisessä, ruokaturvan parantamisessa ja taistelussa syrjäseutujen köyhyyttä vastaan. Maaseudun naiset tuottavat elantoa perheilleen työskennellen monipuolisesti maatalouden ja teollisuuden aloilla pitäen samalla huolta perheyhteisöjen toimista.

Oikein hyvää tulevaa kansainvälistä maaseudun naisten päivää tämän Maatalousnaisten laulun kolmannen kantaatin myötä:

”Kun astun pirtissä lattiaa tai juoksen polkua aittaan mennen, 
kun karja lypsylle odottaa, ja vilja kullassa aaltoaa,
:,:mä tunnen: juureni täällä on kuin maassa ruoholla nurmikon:,:

Lähteet:

Manninen, Kirsi. 2016. Omat avaimet, Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Pikkarainen, Marjatta: Syrjän Peilittäret Kuhmosta: ”On sisukkaasti kehitettävä näitä seutuja”. Maaseudun uusi aika 2/97: 36 – 42.

Suomen YK-liitto: Kansainvälinen maaseudun naisten päivä. https://www.ykliitto.fi/tapaht...