MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä - naisissa maaseudun voima

Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä

Maaseudun naiset ovat moniosaajia, jotka ovat tarvittaessa tehneet myös perinteisiä miesten töitä aikoina, jolloin miesväki on joutunut olemaan pois kotoa joko työn perässä tai sotien aikana. Naisten avustuksella on raivattu tiloja, kasvatettu karjaa ja viljaa sekä hankittu perheelle elantoa ja hyvinvointia. Siinä ohessa on hoidettu lapset, vanhukset sekä keittiöpuutarha. On opetettu lapsille työnteon merkitys ja rakennettu jälkikasvulle toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Myös yhteisöllisyys ja toisilta oppiminen on kuulunut lähes itsestään selvänä asiana naisten elämään maaseudulla. Jo Maa- ja kotitalousnaisten alkuajoista on maaseudun naisia kannustettu hankkimaan tietoa, opettelemaan sekä ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia asioita. Ruokakursseillamme on saanut kokeilla uusia raaka-aineita ja koneita. Pakastimet, pöytägrillit, leipäkoneet ja airfyerit ovat tulleet tutuiksi. Oppeja ja neuvoja on jaettu lähipiiriin tai kauemmas, maan rajojenkin ulkopuolelle. 

Yhdeksänkymmentä luvun alkupuolella teimme lähialuekehityksen merkeissä yhteistyötä Eestin Talonpoikaliiton ja heidän naisjärjestönsä kanssa. Vierailimme Eestissä ja sikäläiset kollegamme vastavuoroisesti Suomessa. Maidon, viljan ja lihan jatkojalostuskurssit sekä maatilamatkailuun liittyvä yhteistyö auttoi ja innosti vastikään itsenäistynyttä kansakuntaa. Antaessaan myös saa, joten monta niksiä saimme vastalahjaksi eestiläisiltä ystäviltämme. Todellisia penninvenyttäjän vinkkejä, kuten makkara ilman lihaa. Aikoina, jolloin raaka-aineita ei ole saatavilla tai rahaa ruokaostoksiin ei ole, on osattava ”nyhjäistä tyhjästä” ja pantava ruokaluovuus peliin. Keittiössä vain mielikuvitus on rajana.

Eestiläinen perunasilava”makkara”

500 g savusilavaa tai suolasilavaa
500 g raakaa perunaa
suolaa, kuminaa, mustapippuria

Yhtä paljon silavaa kuin perunaa maustetaan ja laitetaan suoleen. Keitetään suola-/maustevedessä kunnes nousee pintaan. Nostetaan valumaan ja joko jäähdytetään ja pannaan kylmään tai paistetaan uunissa tai pannulla kullanruskeiksi ja syödään heti.

Omasta maasta - ylpeydellä!

Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja sekä Koti-lehden päätoimittajana vuosina 1980–1994 toiminut Tuuli Rouhunkoski loi valoa ja uskoa maaseudun väestöön juuri ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin. ”Tärkeintä on juuri nyt luoda maaseudulle myönteinen yrittämisen asenne, rohkaista nuoria hankkimaan hyvä ammattitaito ja edistää kaikenlaista luovuutta. Muutosta ei voida välttää siksi uudistumisesta on tehtävä meidän tärkein asiamme.”*

Rouhunkoski tahtoi nostaa yleiseen keskusteluun kotitaloustyön merkityksen, kotimaiset elintarvikkeet, maatilojen palvelut sekä mm. suoraan tiloilta tapahtuvan markkinoinnin ja myynnin. Aiheita, jotka ovat yhä tärkeämpiä tänä päivänä. Meidän maaseudun naisten tulee olla ylpeitä omasta maastamme, osaamisestamme sekä puhtaasta ruoastamme. Käyttämällä kotimaista lähiruokaa jokainen voi tukea oman maan ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta.

*Manninen, Kirsti. 2016. Omat avaimet: Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry