MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – piapojauhoi vai talkkunaa?

Pitkät perinteet, kuitenkin vieras 

Lähdimme ottamaan selvää perinteisen ruoka-aineksen nimestä. Suuntasimme kysymyksemme Kivisaareen piapojauhoja tuottavalle Kari Tuomiselle, lisäksi perehdyimme asian historiaan. Ja niinhän siinä kävi, että murteesta ja maakunnassa riippuen molemmat sanat ovat käytössä joko yksinään tai erikseen.

Talkkunalla on pitkät perinteet suomalaisessa ruokahistoriassa, mutta silti se on tänä päivänä monille vieras tuote.

”Lähes joka talossa maaseudulla valmistettiin ennen omat talkkunat. Kun väki väheni maaseudulta teollisuuden myötä, alkoi 1950-luvulla talkkunankin valmistus teollistua ja kauppoihin ilmestyivät teollisuuden valmistamat talkkunajauhot”, toteaa Tuominen.

Talkkuna on viljatuote, joka valmistetaan kaurasta, ohrasta tai rukiista. Hämeessä talkkunan valmistusaineena käytetään myös jauhettuja palkokasveja, kuten hernettä. Savossa talkkuna tehdään ohrasta ja sen rakenne on melko karhea. Pohjolainen talkkuna valmistuu ohrasta ja on rakenteeltaan savolaista talkkunaa hienompijakoista. Varsinais-Suomessa talkkuna tehdään useimmiten kaurasta.

Varsinais-Suomen maa- ja kotitalousnaiset (nyk. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset) keräsivät kansien väliin maakunnan ruokaperinnettä vuonna 1977. Varsinaissuomalaista ruokaperinnettä julkaisussa on seuraavanlainen talkkunaohje:

TALKKUNAT

30 kg lajiteltua kauraa
½ vesikupillista suolaa
(pari kourallista hernettä tai ohraa)

Kauraa keitetään n. 1 tunti suolatussa vedessä. Hernettä ja ohraa voi käyttää hiukan joukossa, että näkee koska kaurat ovat kypsiä. Kypsät jyvät pannaan valumaan vuotavaan saaviin tai säkkiin, eli siivilöidään vesi pois. Jyvät viedään mallasparveen saunaan kuivattavaksi ohuena kerroksena. Hyvä maku saadaan löylyttämällä ja sekoittamalla jyviä usein, näin saadaan jyvät myös kuivumaan nopeasti, eivätkä ne happane. Kuivat jyvät myllytetään hyvin kuorittuina. Ennen myllyjä, talkkunat jauhettiin käsikivillä. Talkkunoiden valmistus ja käyttö on tullut Varsinais-Suomeen Hämeestä ja hämäläinen piapo-nimitys on kotiutunut sitä kautta myös Varsinais-Suomeen paikoitellen. Talkkunat valmistettiin perinteisesti keväällä, kuten maltaatkin. Talkkunasta saa nopeasti maukkaan ja ravitsevan välipalan, jälkiruuan tai aamupuuron piimän kanssa.

Piapojauhot ja talkkunajauhot maistuvat edelleenkin

”Tänä päivänä talkkunan valmistajat ovat vähissä, mutta viime aikoina alkanut kaurabuumi on lisännyt myös kiinnostusta talkkuna kohtaan”, kertoo Tuominen. Piapojauhojen käyttöön Tuominen antaa seuraavat vinkit: sellaisenaan syöminen viilin tai piimän kanssa, tuotteiden leivittäminen ja leivonta. Piapojauhot käyvät myös ruskeakastikkeen pohjaksi tai nykyaikaisesti smoothien joukkoon.

Marja-talkkunasmoothie
2-4 annosta

2dl marjoja
2dl maustamatonta jogurttia
0,5dl maitoa tai omenamehua
2-4 rkl piapojauhoja
1rkl hunajaa

Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi juomaksi. Kaada laseihin.
(Ohje: Kivisaaren piapojauhot)

Lähteet:

Tuominen Kari/Kivisaaren piapojauhot

Eskola, Kyllikki; Pietilä, Sylvi; Ristisuo Anna-Liisa. 1977. Varsinaissuomalaista ruokaperinnettä. Varsinais-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/Varsinais-Suomen maatalouskeskus. Turku

Ruokatietoyhdistys: https://www.ruokatieto.fi/ruok...