MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – pitokokkeja talonväen avuksi

Pitokokki – alan ammattilainen

Onnistuneen juhlan järjestäminen vaati pitkät valmistelut. Pitojen järjestäminen aloitettiin viikkoja ennen juhlaa. Pitokokki pyydettiin suunnittelemaan talonväen kanssa tarjottavat. Usein pitokokki ehdotti myös omia näkemyksiään. Häntä myös kuunneltiin, koska pitokokkia pidettiin alan ammattilaisena. Ruokia aloitettiin valmistamaan myös hyvissä ajoin. Usein valmistus aloitettiin teurastamalla esimerkiksi pikkuvasikka. Tehtiin aladoopit ym. syltyt. Pitopöytä oli tunnettu runsaudestaan. Pitokokki hoiti valmistelut. Hän leipoi tarjottavat ja valmisti ruoat etukäteen. Varsinaiset pidot hoituivat talon naisväen kanssa yhdessä. Pitokokki saattoi yöpyä talossa jopa viikkoja. Valmisteluun kuuli myös huoneistojen siivoaminen.

Pitokokeilla on ollut tärkeä rooli erityisesti uusien ruokien ja tapojen levittämisessä. Maa- ja kotitalousnaiset kouluttivat pitokokkeja ja -emäntiä. Koulutus kesti 5–14 päivää ja joskus pitempäänkin. Osallistujat opetettiin käsittelemään lihaa ja kalaa, kasvisten käyttöä ja leipomaan erilaisia leivonnaisia sekä leipiä. Laskettiin raaka-aineiden menekkiä suhteessa juhlaväen lukumäärään. Lisäksi opittiin pöydän kattamista ja tarjoilua. Pitokokki-koulutukset aloitettiin 1960-luvulla. Maa- ja kotitalousnaiset tekivät koulutusaineistoksi pitoemäntäkirjan. Myöhemmin 80-luvulla koulutuksia järjestettiin miltei joka kunnassa. Koulutuksen lopuksi pidettiin juhlat noin 150 hengelle kurssin ”työnäytöksenä”. Koulutuksen käyneitä pitokokkeja pyydettiin taloihin pitoja toteuttamaan. Useat kurssille osallistujat myös hakeutuivat jatkokurssille, joka kesti kahdeksan päivää. Kurssilla paneuduttiin enemmän yrittäjyyteen, kannattavuuslaskelmiin ja hinnoitteluun. Jatkokurssin käyneet jatkoivat toimintaa usein pitopalveluyrittäjänä.

Tukea yritystoimintaan

Pitokokkitoiminta on antanut maaseudulle ansaintamahdollisuuksia. Myöhemmin pitokokkitoimintaa opetettiin myös maaseutumatkailuyrittäjille. Koulutuksissa korostettiin lähiruoan ja perinteiden merkitystä. Kuten raaka-aineiden alkuperän tuomista esille ja alueen ruokaperinteitä. Maa- ja kotitalousnaisten keskus julkaisi 80-luvulla yritystoiminnan tueksi ”Kodin juhlat -kirjan”. Kirjasta tehtiin useita painoksia juuri sen suosion vuoksi.

Maa- ja kotitalousnaiset ovat edelleen juhla- ja ruokaperinteen siirtäjänä. Ruokakursseilla valmistetaan ruokaa aidoista raaka-aineista, ruoan alkuperästä kertoen ja paikallisuutta unohtamatta.

Myös erilaisissa hankkeissa edistetään ravintolapalveluiden ja tuottajien verkostoitumista. Näin halutaan varmistaa, että lähiraaka-aineet löytyvät ravintoloiden pitopöydistä tulevaisuudessakin.

Lähteet

Kodin juhlat -kirja, MKN Keskus

Pitokokki-kurssin aineisto

Haastattelut: ruoka-asiantuntija Marja Niskanen Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ja ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset