MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – pullota omenasato talteen

3 min lukuaika

MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä

Maa- ja kotitalousnaisilla on ollut merkittävä rooli tuoremehuasemien perustamisessa ja omenoiden hyötykäytön lisäämisessä. Nappaa vinkit omenien mehustukseen ja muuhun käyttöön.

Tytöt opettelemassa mehustusta Finna.fi Museovirasto, kansantieteen kuvakokoelma
Tytöt opettelemassa mehustusta Marttaliiton ja Maatalousnaisten järjestämän kotitalous- ja yhteiskuntatietouden kurssin yhteydessä. Kurssi kuului nuorten tyttöjen kansalaisvalmennukseen, jota organisoi Naisjärjestöjen Keskusliitto 1940-luvun työpalveluaatteen pohjalta. Finna.fi Museovirasto, kansantieteen kuvakokoelma.

Tuoremehuasemia ja höyrymehustusta

Maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa merkittävää on olleet tuoremehuasemat. Niitä perustettiin syksyisin entisiin meijereihin tai muihin tiloihin, jotka soveltuivat suurimittaiseen mehunpuristukseen ja pastörointiin. MKN oli tiennäyttäjänä tässäkin asiassa, sillä jo 1950-luvulla oli ns. omena-alueilla pyritty edistämään tuoremehun valmistusta. Päällimmäisenä tarkoituksena oli naisten töiden helpottaminen sekä terveellisen ja säilyvän mehun valmistus. Vuonna 1972 hankittiin puristus- ja pastörointilaitteet 40 mehuasemalle. Seuraavana syksynä mehuasemia oli toiminnassa jo 60. Vuonna 1974 Maa- ja kotitalousnaiset tuottivat yli 3,5 miljoonaa litraa tuoremehua.

Asikkalan Maa- ja kotitalousnaisten mehuasema Vääksyn Osuusmeijerin tiloissa. Finna.fi, Vääksyn Kuva ky, Danielson Kalmari huvilan kuva-arkisto.

Kotitalouksien tutuin mehustusmuoto lienee perinteinen höyrymehustus. Höyrymehustimen eli mehumaijan edeltäjän Suomeen toi Maa- ja kotitalousnaiset 1950-luvulla Saksasta. Suomalainen teollisuus alkoi valmistaa sen pohjalta kotikäyttöön soveltuvaa marjojen mehustajaa. Alumiinisella mehumaijalla oli myös vastine, teräksinen Mehu-Liisa. Nykypäivänä vanhoja alumiinisia mehumaijoja ei suositella käytettäväksi happamien ruokien valmistamiseen. Hapan neste liuottaa kattilasta alumiinia ruokaan sekä kylmissä että kuumissa olosuhteissa. Turvallinen astia happamien ruokien valmistukseen on tehty ruostumattomasta teräksestä. Nykyään mehumaijatkin ovat teräksisiä.

Omenalla on ollut paitsi mehustuksessa myös muutoin iso merkitys järjestön 90-vuotisen historian aikana. 1930-luvulla puutarhat haluttiin hyötykäyttöön ja yli 10 000 omenapuuta välitettiin yhdistysten kautta istutettavaksi. Neuvontaa annettiin mm. puiden leikkuuseen ja sadon hyödyntämiseen. Nykyisin painopiste on kotipuutarhan sijaan maisemanhoidossa.

Pulloon, pakastimeen, piirakaksi…

Omenasadon kypsyessä toinen kamppailee liikatuotannon kourissa ja toisella on omppuja aivan liian vähän. Omenasatoa on perinteisesti lahjoitettu naapureille, ystäville, työpaikalle sekä riistanhoitoon. Ylituotanto-omenoista voi myös ilmoitella sosiaalisessa mediassa kuten paikkakunnan Facebook-ryhmissä tai jättää korissa portinpieleen ohikulkijoiden iloksi. On vain hyvä, että mahdollisimman moni saa herkutella kotimaisilla omenoilla. Omenoita voi myös säilöä talven varalle monin tavoin kuten pakastamalla ja kuivaamalla. Omenat muuntautuvat helposti hilloksi, soseeksi, piirakaksi tai mehuksi.

Hyvinä omenavuosina myös syömäkelpoista omenaa päätyy jäteasemille, missä niistä tehdään biokaasua ja multaa. Mitäpä jos tänä vuonna kaatopaikan sijaan kärräisitkin syömäkuntoiset omenat mehuasemalle? Maahan pudonneet sekä vähän pintaviallisetkin omenat kelpaavat mehustukseen. Omenatuoremehu on hyvää sellaisenaan tai jatkojalostettuna siideriksi. Mehua voi käyttää esim. smoothien pohjana, glöginä, lihojen hauduttamiseen ja vispipuuron keittoon. Pullo omaa omenamehua on myös ihana tuliainen!

Löydä lähin mehuasema

Vilkkaimmasta MKN:n mehuasematoiminnasta on jäljellä enää vain muutamia jäsenyhdistysten ylläpitämiä mehuasemia. Mehuasematoiminta kuitenkin elää yhä myös yrittäjävetoisesti, kun uusiakin mehustamoyrittäjiä on aloittanut toiminnan. Mehuasemia löytyy vielä esimerkiksi seuraavasti:

Etelä-Pohjanmaa

Kukkasmäen marjatila, Kauhajoki; Pirttisen mehuasema, Kortesjärvi; Lakeuden mehustamo, Ylistaro sekä Ähtärin mehuasema ja Sillanpään mehuasema; Ähtäri.

Etelä-Savo

https://www.maajakotitalousnai...

Etelä-Suomi
https://www.maajakotitalousnai...

Itä-Suomi

Mehustaja ja Kuilun kulkijat ry, Kuopio

Keski-Suomi

https://www.maajakotitalousnai...


Lähteet:

Elintarvikepakkaukset ja astiat. Ruokavirasto. Viitattu 31.7.2023.

https://www.ruokavirasto.fi/el...

Kotimainen omena – terveellinen herkku, Jenni Kunnaala, Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset. Viitattu 14.7.2023

https://blogs.helsinki.fi/moni...

Mehumaijan isät ja äidit: malli tuli Suomeen Saksasta. Tekniikan historia 4/2020. Viitattu 28.7.2023

https://www.tekniikkatalous.fi...

Omat avaimet, Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Kirsi Manninen, 2016