MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä - puoli kiloa kasviksia päivässä

Pitkät perinteet

Maa- ja kotitalousnaiset ovat jo kauan puhuneet kasvisten monipuolisesta käytöstä. Pienviljelijäemännän keittokirjassa vuodelta 1948 neuvottiin viljelemään ja syömään muutakin kuin perunaa: ”Jokaisen tulisi istuttaa ja sittemmin nauttia ainakin porkkanaa, punajuuria, lanttuja, kaalia, herneitä, papuja, pinaattia, kurkkua ja muita. Näistä saataisiin edullisia raaka-aineita ruokiin, mutta myös elintärkeitä vitamiineja ja ravintoaineita, mitä emme muusta ruuasta saisi. Nämä pitävät meidät terveenä ja auttavat saamaa ruuan monipuoliseksi ja vaihtelevaksi.”

Kasvisten monipuoliseen käyttöön on siis opastettu jo aikaisemminkin. MKN:lla on ollut vuosien mittaan monia kampanjoita, joilla on kannustettu kasvisten monipuoliseen käyttöön ja jaettu ruokavinkkejä.

Ympäristö, terveys ja talous kiittävät

Monipuolisen ruokavalion hyödyt ovat tiedossa. Kasvisten lisääminen on terveysteko itselle, mutta se on myös ympäristölle hyväksi. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on myös taloudellista. Esimerkiksi juurekset ovat nyt edullisia, ja niillä saa väriä ja vaihtelua ruokavalioon. Suosimalla lähi- ja sesonkituotteita, teet myös ympäristöteon, kun kasviksia ei kuljeteta pitkiä matkoja tai varastoida.

Kasvikset ovat suomalaisten aikuisten merkittäviä A-, E- ja K-vitamiinin, tiamiinin, foolihapon ja C-vitamiinin lähteitä. Kasviksista saamme kivennäisaineista eniten kaliumia ja magnesiumia ja pienempiä määriä muita kivennäisaineita.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen on asenne- ja tottumuskysymys. Puoli kiloa voi kerätä oman kukkaron ja mieltymysten mukaan, mutta hyvä olisi, jos päivän kasvisanti olisi mahdollisimman värikylläinen. Syö siis erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja joka päivä, ei esimerkiksi vain omenoita ja banaaneja.

Vinkkejä kasvisten käytön lisäämiseksi

• Lisää lämpimiin ruokiin (keittoihin, kastikkeisiin, patoihin, laatikoihin, murekkeisiin, piirakkatäytteisiin) runsaasti mieleisiäsi kasviksia: juureksia ja kaaleja raasteena tai pilkottuna.
• Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit täydentävät mainiosti kasvisannosta ja toimivat myös proteiininlähteinä, jolloin lihan ja kalan voi jättää aterialla vähemmälle.
  
• Leipä-, sämpylä-, kakku- ja piirakkataikinoihin mehevyyttä tuovat soseet ja raasteet niin hedelmistä, marjoista kuin kasviksistakin. Esimerkiksi runsasta omena- tai kesäkurpitsasatoa voi upottaa hyvin myös leivonnaisiin.
• Lisää tuoreita tai pakastettuja marjoja puuron, jogurtin tai rahkan sekaan.
• Laita leivän päälle vihanneksia, ituja tai hedelmiä (esim. tomaattia, kurkkua, paprikaa, rapeaa salaattia, raastettua porkkanaa, avokadoa, omenaa, päärynää, persimonia)
• Juures- ja hedelmäpalat, napostelutomaatit, pikkuporkkanat toimivat hyvinä välipaloina. Varaa valmiiksi pilkottuna jääkaappiin, niin myös lasten on helppo ottaa niitä sieltä välipalaksi.

Lähteet: 

Gebhard, Maiju ja Lahti, Hilja. 1948 (1932). Pienviljelijäemännän keittokirja. Porvoo: WSOY.

Sydänliitto: https://sydan.fi/fakta/kasviks...