MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä – ruokakulut kuriin!

Kotoisat tuotteet kunniaan

Pienviljelijäemännän kotitalousoppaassa vuonna 1930 valistettiin näin: 
"Ennen 'vanhaan hyvään aikaan' tultiin maalaiskodissa toimeen melkein yksinomaan kotona tuotetulla ja valmistetulla tavaralla, ostot supistuivat melkeinpä suolaan ja rautaan, kaikissa tapauksissa hyvin vähiin. Vähänpä perheenemännältä silloin vaadittiin ostokykyä. Toisin on nyt asianlaita. Pienviljelijäkodin emäntä joutuu tekemään kotitalouttaan varten monenlaisia ostoksia. Ostokset on luonnollisesti tehtävä mahdollisimman taloudellisesti. Sen vuoksi on ensinnä harkittava, voitaisiinko ostettavan sijasta käyttää jotakin kotoista tuotetta ja olisiko tämä taloudelle edullista. Miljoonia markkoja Suomen kansa vuosittain kuluttaa ulkomailta tuotuihin sekahedelmiin ja riisiryyneihin. Niiden ostoksia suunniteltaessa olisi harkittava, voitaisiinko edelliset korvata metsän marjoilla tai puutarhan hedelmillä tai jälkimmäiset omilla hyvillä kaura- tai ohraryyneillä. Mutta vaikkakin emäntä koettaisi kotitaloudessaan tulla mahdollisimman paljon toimeen oman talon tuotteilla, on nykyaikana ostoksia tehtävä verraten paljon.” 

Tänä päivänä suurin osa suomalaisista ostaa kuluttamansa elintarvikkeet ruokakaupasta. Harva se päivä saamme lukea lehdistä, kuinka paljon elintarvikkeiden hinnat ovat taas nousseet. Kun muutkin kustannukset nousevat, etsitään kotitalouksissa säästöjä myös ruokakuluihin.

Säästövinkkejä Penninvenyttäjän käsikirjasta

Maa- ja kotitalousnaiset reagoivat 1990-luvun lamavuosiin toteuttamalla yhteistyössä Marttojen kanssa kuluttajien talous- ja velkaneuvontaprojektin vuonna 1991. Vuotta myöhemmin vuonna 1992 julkaistiin Penninvenyttäjän käsikirja, josta löytyy hyviä vinkkejä tämänkin päivän kotitalouksien säästötoimenpiteisiin.

• Ruokamenoissa voi säästää huolellisella suunnittelulla. Valmiiksi suunniteltu ruokalista auttaa myös ostoslistan tekemisessä.
• Ostoksilla kannattaa käydä pari kertaa viikossa ostoslistan kanssa, jolloin mahdollisilta heräteostoksilta vältytään.
• Suurpakkaukset tulevat yleensä edullisemmaksi, kunhan sen ennättää käyttää ennen pilaantumista.
• Itse tehty ruoka tulee usein valmisruokia edullisemmaksi, mutta ajan säästön vuoksi niiden käyttö on silloin tällöin paikallaan.
• Valmista useamman päivä ruoat kerralla.
  
• Aterialta jääneen ruoan voi pakastaa tai käyttää raaka-aineeksi seuraavan päivän aterialla.
  
• Marjoja kannattaa poimia ja pakastaa tai muuten säilöä niin paljon kuin mahdollista. Myös sienet ja muut sesonkituotteet kannattaa ostaa silloin, kun ne ovat edullisimmillaan ja säilöä myöhempää käyttöä varten.
  
• Kalliit välipalat voi korvata voileivällä, marjapuurolla, hedelmillä ja juurespaloilla.
  

Tutustu kahden viikon esimerkkiruokalistaan ja poimi vinkit tähteiden hyödyntämiseen Mitä meillä on ruokana? -reseptivihkosta.

Lähteet

Gebhard Maiju, 1930. Pienviljelijäemännän opas. Porvoo. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Manninen Kirsti, 2016. Omat Avaimet Maa- ja kotitalousnaisten yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.

Jutila Tarja, Otva Ritva, 1992. Penninvenyttäjän käsikirja. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja Marttaliitto ry.