MKN 90 vuotta tiennäyttäjänä - satokausiajattelu pinnalla vuosikymmenestä toiseen

Ympäristötietoisen kuluttajan valinta

Aiempina vuosina satokausiajatteluun on varmastikin ohjannut juuri kasvisten hyvä laatu ja saatavuus. Nykyaikana satokausiajattelussa on voimistunut ekologinen kestävyys. Omassa kasvisten kulutuksessa halutaan huomioida ostosten vaikutus ilmastonmuutokseen ja hiilijalanjälkeen. Satokausiajattelu onkin nykyään ympäristötietoisen kuluttajan valinta. Toki samalla kuljetaan maku edellä: satokaudella kasvisten maku on parhaimmillaan.

Maa- ja kotitalousnaiset huomioivat satokauden omassa neuvonnassaan. Ruokaohjeita ja vinkkejä tuodaan esille pitkin vuotta ja aina ajankohtaisiin kasviksiin liittyen. Keväällä satokauden aloittavat raparperi, parsa ja muut varhaisvihannekset, syksyllä ovat vuorossa marjat, hedelmät ja varastojuurekset. Uusien reseptien esittelyn ja kasviksista kertomisen toivotaan innostavan kokeilemaan uusia tapoja käyttää tuttuja kasviksia ja myös kokeilemaan itselle vielä vieraita kotoisia kasviksiamme.

Syökää kyssäkaalia!

Toisinaan vanhat, paljonkin käytetyt vihannekset jäävät uutuuskasvien varjoon. Toivo Rautavaara kirjoittaa vuonna 1974 ilmestyneessä Vihanneksemme viikosta viikkoon - vihkosessaan, että kyssäkaalia on viljelty Suomessa runsaasti 1900-luvun alussa, mutta sittemmin se on jäänyt unohduksiin. Hänen mielestään kyssäkaali on niin hieno kasvis ja helppo viljellä, että sitä pitäisi viljellä runsaammin ja käyttää monipuolisesti. Omana suosikkinaan hänellä on juustovoileivän päälle asetellut ohuet kyssäkaaliviipaleet.

Suomessa kyssäkaalia, toiselta nimeltään kaalirapia, viljellään kaupallisesti noin 20 hehtaarin alalla vuosittain. Kotimaista kyssäkaalia on saatavilla kaupoista alkukevääseen saakka. Hyvien vihannesvarastojen ansiosta kyssäkaalin maku ja rakenne pysyy hyvänä koko varastoinnin ajan, mutta toki tuore, vastakorjattu kyssäkaali on vielä mehevämpi. Tämän monikäyttöisen, herkullisen vihanneksen viljelyn ja käytön soisikin lisääntyvän.

Kyssäkaalin viljely onnistuu hyvin myös omassa puutarhassa. Satoa voi aikaistaa 3–4 viikon taimikasvatuksella, mutta suorakylvö toukokuussa onnistuu myös ainakin Etelä-Suomessa. Satoaika kylvöstä sadonkorjuuseen on noin 3 kuukautta. Kyssäkaalin, kuten muidenkin kaalikasvien, kasvua haittaavat kirpat ja kaalikärpänen. Niitä voi estää vahingoittamasta taimia harson tai tuholaisverkon avulla. Suoja voi olla taimien päällä koko kasvatuksen ajan.

Vastakorjattu kyssäkaali on mehevä ja pehmeämaltoinen. Sitä voi syödä sellaisenaan, raastaa raasteeksi tai käyttää monin eri tavoin ruoanlaitossa.

Lähteet:

Rautavaara, Toivo. 1974. Vihanneksemme viikosta viikkoon.

Kontkanen, Minna toim. 2013. Kaupunkiviljely. ProAgria Keskusten Liitto