Benchmarkkaamassa Ruotsin artesaaniruokakilpailuja

4 min lukuaika

Lieden laidalta

Artesaaniruokakilpailut järjestetään vuonna 2026 Oulussa, ja kävimme Parasta paikallista pöytiin -hankkeen puitteissa tutustumassa kilpailuihin Itämeren toisella puolella. Selvitimme, kuinka ruotsalaiset järjestävät kilpailun ja, mitä oppia voisimme ottaa Oulussa järjestettäviin kilpailuihin. Ennen Pohjois-Pohjanmaan vuotta kisataan kuitenkin vielä yhdet kilpailut; vuonna 2025 suunnataan Kemiönsaareen, jossa artesaaniruokateema näki Suomessa ensimmäisen kerran päivänvalon.

PPP blogi kuva3
Farmors i Grimslöv yrityksen artesaanijäätelöitä. Brunt Smör maku oli taivaallinen! Kuva: Kaisa Myllykangas.

Vuoden 2024 kilpailut järjestettiin Etelä-Ruotsissa, Växjö-nimisellä paikkakunnalla. PPP-hankkeelta matkaan lähti projektipäällikkö Kaisa Myllykangas. Mukana Suomesta oli kilpailuja tuomaroimassa Margot Wikström Suomen Artesaaniruokayhdistyksestä ja Heidi Barman-Geust Yrkeshögskolan Noviasta. Lisäksi Eija Lamsijärvi Suomen artesaaniruokayhdistyksestä sekä Taina Timperi Livialta olivat mukana benchmarkkaamassa kisoja ja järjestettyä oheisohjelmaa. Jokainen hoiti omat matkajärjestelynsä, joten paikan päällä oltiin hieman eri aikoihin. Suurin osa delegaatiosta matkusti 17.9-18.9. yön laivalla Turusta Tukholmaan ja 18.9. junalla Växjöön.

Pääsimme varjostamaan kisajärjestelyjä sekä 18.9. että 19.9. Tutustuimme tuotteiden vastaanottoon, takahuonetyöskentelyyn ja tuomaroinnin käytännön järjestelyihin. Kilpailut järjestettiin Växjö Concerthus -nimisessä konserttisalissa ja tilaan oli tuotu vuokratut kylmä- ja pakastesäilytyskaapit sekä uunit ja hellat tuotteiden lämmitystä varten. Tuomarointi tapahtui yhdessä tilassa, ja jokaisella tuomariryhmällä oli oma pöytä.

Yleisö pääsi seuraamaan kilpailua sivusta, heille oli osoitettu alue salin sivussa/parvella. Kilpailut ovat länsinaapurissa huomattavasti suuremmat kuin meillä täällä Suomessa, sata tuomariston jäsentä arvioi noin 200 yrityksen yli 700 tuotetta. Kilpailuluokkia oli 25 kpl. Kilpailu oli avoin kaikille Pohjoismaille, ja Suomesta osallistui 4 eri yritystä.

Ruotsissa kilpailut järjestää aina yksi taho, Eldrimner, joka toimii kansallisena resurssikeskuksena ruoka-artesaaneille. Eldrimner välittää tietoa, antaa tukea ja inspiroi artesaaniruuan tuottajia niin Ruotsissa kuin muuallakin Pohjoismaissa. Keskuksen toiminta kohdistuu sekä aloitteleviin että edistyneempiin ruoka-artesaaneihin. Suomen kilpailusäännöt pohjautuvat ruotsalaisiin vastaaviin sääntöihin, joten en ollut täysin pihalla kilpailuun tutustuessani paikan päällä. Kilpailussa on eri kategorioita, ja jokaisen kategorian arvioi tuomaristo, johon kuuluu asiantunteva puheenjohtajana ja kolme muuta jäsentä, jotka ovat teeman ammattilaisia.

Tuomaristo työskenteli yhtenäisessä tilassa. Yleisö pääsi katsomaan arviointityötä muun muassa parvelta. Kuva: Kaisa Myllykangas.
Margot Wikström Suomen Artesaaniruokayhdistyksestä oli mukana tuomaristossa. Kuva: Kaisa Myllykangas.

Oheistapahtumat

Kilpailun lomaan oli järjestetty oheistapahtumia: lounas, yritysvierailu ja illallinen. Kilpailu järjestettiin MAT24 -lähiruokamarkkinoiden yhteydessä (ensin oli kilpailu, seuraavana päivänä markkinat). Lounas oli herttaisessa ravintolassa nimeltä Villa De Luxe, ja ruokailun jälkeen yrittäjä opasti käynnin ravintolan omalla viljelypalstalla. Yritysvierailun kohteena oli Farmors i Grimslöv, jonne mentiin kimppakyydeillä. Osallistujia oli noin parikymmentä henkilöä. Yrittäjä kertoi oman tarinansa ja esitteli tuotteita, minkä jälkeen sai ostaa maisteluannoksen jäätelöitä. Yrittäjä oli käynyt Eldrimnerin jäätelökurssin ja jäätelöt olivat silkinpehmeitä ja sileitä, sekä ihanan aidon makuisia!

Villa De Luxen keittiömestari kertoi yrityksen omasta palstaviljelmästä. Palstan läheisyydessä järjestetään myös erillisiä tapahtumia. Kuva: Kaisa Myllykangas.

Illallinen oli mukavan rento tilaisuus, vaikka olin ajatellut pääseväni rauhassa oman delegaationi kanssa istumaan ja puhumaan suomea, ja plaseerauksen ansiosta olinkin sitten ainoa suomalainen pöydässäni. Rohkeasti yritin kuitenkin kommunikoida ruotsiksi. Kanssaistujia kiinnosti erityisesti suomalaiset perinneruoat (muun muassa mämmi) ja lähiruokatuotteet sekä Oulun kulttuuripääkaupunki-nimitys ja vuonna 2026 toteutettavat Artesaaniruoan kilpailut.

MAT24-toritapahtuma järjestettiin kisojen jälkeen, ja tapahtumassa pääsi maistelemaan ja ostamaan erilaisia lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Kilpailun palkintojenjako oli lähiruokamarkkinoilla, yhtenä lavaohjelmana. MAT24 tapahtumassa olisi ollut myös erilaisia oheisohjelmia, mutta valitettavasti pitkän paluumatkan vuoksi piti suunnata jo pikaisen torikiertelyn jälkeen junalla kohti Tukholmaa.

Växjön MAT24-ruokamarkkinoilla nähtiin useita Ostkaka-myyjiä. Kyseessä on perinteinen, meidän uunijuustoa muistuttava tuote, jossa on maidon lisäksi kananmunia ja vähän jauhoja. Kuva: Kaisa Myllykangas.  
MAT24-tapahtumassa oli myynnissä erilaisia lähiruokatuotteita, suurin osa jalosteita. Kuva: Kaisa Myllykangas. 
Artesaaniruokakilpailun palkintojenjako oli MAT24-ruokamarkkinatapahtuman lavalla. Koska Ruotsissa osallistujia on niin paljon, esimerkiksi pronssimitalistit näytettiin vain näytöltä. Kuva: Kaisa Myllykangas.
Palkintojenjakoa seurasi iso joukko ihmisiä. Kuva: Kaisa Myllykangas.   

Mitä Ruotsin kilpailumatkan jälkeen jäi mieleen?

Olen nyt päässyt benchmarkkaamaan vuoden 2023 kisat paikan päällä Rovaniemellä sekä tutustunut vuoden 2022 Lappeenrannan kisojen materiaaleihin. Oli opettavaista päästä katsomaan kilpailut myös Ruotsissa. Näin maallikkona kisojen runko ja tekniset asiat vaikuttivat samalta kuin Suomessa, tietysti meillä täällä pienemmässä mittakaavassa.

Mietimme, että Suomessakin voitaisiin ottaa käyttöön etukäteisvideo tuomariston jäsenille. Video lähetettäisiin sähköpostin välityksellä ennen varsinaista kilpailua, jotta tuomarointi saataisiin nopeammin aamusella käyntiin. Oulun kilpailuja varten voisi olla jo nyt yhteydessä eri oppilaitoksiin oppilaitosyhteistyön suunnittelemiseksi. Växjössä muun muassa kokkiopiskelijat, noin 15 henkilöä, sekä kaksi opettajaa hoitivat kilpailutuotteiden lämmittämiseen liittyvät asiat sekä muut käytännön asiat tuomaroinnin helpottamiseksi, kuten likaisten astioiden poiskuljettamisen ja puhtaiden tuomisen tilalle.

Oheisohjelmat olivat rentoja ja monipuolisia. Palkintojenjako markkinatilaisuuden lavaohjelmana antoi arvokkuutta tuotteille ja tuottajille. Mieleen jäi se, että kisat voidaan järjestää monella tavalla ja alueellinen identiteetti sekä Suomessa vaihtuva järjestäjataho tuovat jokaiseen kilpailuun erilaisen tunnelman.  

 

Teksti: Kaisa Myllykangas, projektipäällikkö, Parasta paikallista pöytiin -hanke