Ruoan tie tutuksi herneenversojen avulla

Ruokakasvatusta tehdään paljon päiväkodeissa, koulussa ja monet toimenpiteet kohdentuvat myös koteihin. Ruokakasvatuksen vieminen tapahtumiin, joiden pääkohdeyleisö on lapset, tuo teemat myös lasten mukana kulkevien aikuisten huomion kohteiksi. Lastentapahtumat, joiden teema on jokin muu kuin ruoka, tuo ruokakasvatustehtävän äärelle uusia lapsia, joiden aikuiset eivät välttämättä ole valmiiksi kiinnostuneita ruokateemoista. Ruokaketjuun liittyvät tapahtumat taas saattavat jo teemoista kiinnostuneita hernekylvöjen ääreen. Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset on kylvätyttänyt herneitä ja kertoneet ruoan tiestä pellolta pöytään sekä lasten kulttuuri- ja taidetapahtumassa että lasten maatalousnäyttelyissä saaden yli tuhat lasta pistämään kädet multaan ja uittamaan sormia hernekipossa.

Ota ideasta koppi!
Työ lasten parissa tapahtumissa on kasvun perusasiat osaaville aikuisille niin helppoa, että sitä voi toteuttaa melkein missä vain. Lapsilla on tällaisissa tilanteissa omat aikuiset mukanaan mm. varmistamassa allergiat tai muut mahdolliset esteet toiminnalle. Olisi mukavaa, että mahdollisimman monet tahot – etunenässä tietenkin maa- ja kotitalousnaiset osastot ja yhdistykset – ottaisivat ideasta kopin, ja teettäisivät hernekylvöksiä lapsilla eri tapahtumaympäristössä ja toimisivat niin itsekin ruokakasvattajina. Työ on palkitsevaa eikä sido kohtuuttomia määriä resursseja. Kuka vain saa ja voi ottaa ideasta kopin, ja toteuttaa sen parhaaksi katsomassaan tapahtumaympäristössä.

Muistilista herneenversojen kylvämiseen
Vaikka tehtävä vaikuttaakin yksinkertaiselta – vähän multaa ja herneitä purkkiin ja kasvamaan – niin tapahtumaympäristössä tehtävä työ vaatii aina tarkkaa suunnittelua, sillä mitään unohtunutta välinettä ei ole nurkan takana saatavilla. Tässä siis pieniä käytännön vinkkejä herneenversojen kylvämisen järjestämiseen tapahtuman esittelypöydälle:

Lista muistettavista välineistä ja asioista:

• tapahtuman ja esittelypaikan (pöytä ja pari tuolia)
• hyvät esittelijät
• maitopurkeista leikattuja kippoja, pakasterasioita, tms.
• multaa
• kuivaa ruokahernettä (liotettu ei toimi tapahtumassa)
• suihkepulloja ja vettä
• pusseja tai kippojen kansia kuljettamiseen
• mahdollisuus pestä/pyyhkiä kädet
• ohjeet kylvöksen hoitoon kotona
• siivousvälineitä ja roskakori
• ohjeet kirjallisesti, niin aikuisista tulee apuopettajia

Arvioi lapsiasiakkaiden määrä ja laske tarvittavien tarvikkeiden määrä ennen ostoa: näin säästyt suuri tapahtuma – valtavat ostot -harhalta. Mieti myös, onko keinoja hankkia lisää välineitä kesken tapahtuman, jos suosio onkin odotettua suurempaa. Homma on melko sotkuista, joten pöytä kannattaa suojata vahakankaalla ja lattiaa lakaista tiuhaan. Avopurkkeja on hankala saada kotiin saakka kunnialla, joten peitä se kannella tai pussilla. Lapsista on ihanaa upottaa kädet herneisiin, joten kylvöherneet voi laittaa vateihin ja kannustaa lapsia uittamaan sormiaan niissä. Moniaistinen kokemus syventää muistijälkeä.

Hoksottimet aktiivisiksi
Tekninen tekeminen on toiminnasta vasta puolet. Vähintään yhtä tärkeää on jutella lasten kanssa ruoan tiestä pellolta pöytään. Esittelijöiden kanssa voikin etukäteen valmistautua puhumisosuuteen siten, että käytte itse läpi tarkasti, miten herne kulkee vaihe vaiheelta pellolta pöytään. Kuka herneitä kuskaa, millä tavoin niitä varastoidaan? Tulevatko herneet tukkukaupan kautta kauppoihin? Miksi ne ovat joskus kuivia, joskus tuoreita, joskus pakastimessa? Kuka ne laittaa kauppaan esille? Pienille lapsille riittää yleisempi tarina, kun isommat haluavat tietää yksityiskohtia. Lapset voivat yllättää kysymysten syvyydellään! Käsien tehdessä hernepuuhaa silmät keskittyvät myös siihen, joten visuaalisten lisämateriaalien tekeminen ei ole kovin hyödyllistä kuin korkeintaan ihmisten houkutteluvaiheessa esittelypöydälle.

Takana Cities2030-hanke
Cities2030-hanke on kehittänyt pian neljän vuoden ajan eurooppalaisten kaupunkiseutujen ruokajärjestelmiä kestävimmiksi ja muutosjoustavimmiksi. Seinäjoen seudulla tehty työ on osa tätä hanketta. Lasten ja nuorten ruokakäyttäytymisen ohjaaminen varhaisessa vaiheessa tietoisiin ja kestäviin valintoihin vaikuttaa ruokajärjestelmän kehittymiseen vuosikymmeniä eteenpäin. Siksi hankkeen teemaksi on Seinäjoen seudulla valittu lasten ja nuorten ruoka ja ravitsemus.