Tunnista omat voimavarat, niin joulu ei ole vain selviytymistä

Millainen on oikea joulupöytä? Kuuluuko siellä olla 10 kilon joulukinkku ja lanttulaatikko, kun aina on ollut, vaikka vain yksi niitä söisi? Entäpä, jos joku haluaisi syödä sushia tai vaikkapa lihapullia, ja ne toisivat hänelle sen juhlan, niin saako hän syödä niitä herkkuja?

Meillä on käsitys tietynlaisesta joulupöydästä ja jouluherkuista, mutta kaikki ruuat eivät maistu kaikille. Juhlaa voi juhlia perinteistä poikkeavillakin ruuilla, jos ne tuntuvat itsestä paremmilta. Perinteistä joulupöytääkin voi uudistaa kokeilemalla jotain uusia ruokia vanhojen tuttujen lisäksi. Uudet ruoat voivat jäädä vain yhden vuoden kokeiluksi, tai sieltä voikin löytyä uusia hittejä. Myös lasten toiveita kannattaa kysellä ja kuunnella. Lapset odottavat joulua kovasti, joten tietenkin on tärkeää, että lapsillekin on maistuvaa ruokaa, varsinkin kun jouluruokia syödään usein useampana päivänä. Monet jouluruuat saattavat olla hiukan jännittäviä lapselle, vaikkakin perusraaka-aineet ovat tuttuja. Ruoka saattaa olla muuten rakenteeltaan erilainen tai maustettu eri lailla mitä normaali arjessa on totuttu, kuten vaikka porkkanalaatikko tai rosolli. Kun pöydässä on jotain tuttua ja turvallista lapselle maistuvaa uskaltaa hän helpommin maistaa myös uusia makuja siinä sivussa. Ja kun lapsillekin on pöydässä mieleistä ruokaa, on ruokailuhetki kaikille varmasti rennompi ja nautinnollisempi.

Kaikkea ei ole myöskään pakko tehdä itse, jos aika ja voimavarat eivät siihen riitä. On turha tehdä kaikkia laatikoita itse, jos niiden menekki on pieni. Silloin on kannattavampaa ostaa valmis pieni laatikko, joka tulee syötyä eikä synny ruokahukkaa. Valmiita kinkkujakin löytyy, jos ei halua käyttää aikaa tai ei ole osaamista kinkun paistoon. Valmistaikinasta joulutorttuja syntyy juuri oikea määrä ja niitä voi tehdä nopeasti tarpeen mukaan. Usein alusta asti itse valmistaen ruoat tulevat edullisemmiksi, mutta on myös ajateltava omia voimavaroja ja käytössä olevaa aikaa. Edullisuuskin tulee vain siinä, että kaikki ruoka todella syödään, jos on tehty suuret määrät laatikoita ja joulun jälkeen ne laitetaan roskikseen, kun ei tullutkaan syötyä, tulee se huomattavasti kalliimmaksi, kuin valmiina ostettu sopivankokoinen annos. On turha kuluttaa itseään loppuun joulun valmistelussa, silloin ei juhlakaan enää tunnu juhlalta. Eikä kaikkea tarvitse tehdä vasta jouluviikolla. Laatikoita ja leivonnaisia voi tehdä hyvissä ajoin pakastamineen, se tasapainottaa ajankäyttöä ja lompakkoa, kun kaikkia jouluruokia ja tarvikkeita ei hanki yhdellä kertaa.

Ruokaa nautitaan kaikilla aisteilla, ei vain syöden ja maistaen. Juhlan tuntua tuo kaunis esille laitto ja kattaus. Valmiit laatikotkin voi laittaa tarjolle toiseen kauniiseen astiaan. Pöytään voi laittaa kauniin liinan, kynttilät ja vaikkapa joulupalloja ja nauhaa somisteeksi. Vielä jos valitsee kauniimmat ja harvemmin käytetyt lautaset ja lasit saa pienillä elementeillä juhlavan pöydän. Ja jos oikein haluaa panostaa kannattaa pukea juhlavaatteet päälle, vaikka olisi itsekseen tai pienellä omalla porukalla. Monet pienet asiat vaikuttavat mieleemme, miten asiat koemme ja ajattelemme.

On ehkä mielikuva, että jouluna ruokaa ja syömistä tarvitsee olla koko ajan yllin kyllin. Tätäkin kannattaa omalla kohdalla miettiä. Maistuuko ruoka enää miltään, jos sitä on liikaa koko ajan ja millainen olo itsellä on joulun jälkeen? Kannattaa panostaa omiin herkkuihin sopivassa määrin, niin että on hyvä olo myös tammikuussa. Ympäristö ja lompakkokin kiittävät, kun ruokaa ei tarvitse pyhien jälkeen laittaa roskikseen ja uusi vuosi on kiva aloittaa hyvällä ololla, eikä ensimmäisenä laihdutuskuuri mielessä.

Joulun on kuitenkin tarkoitus olla iloinen ja leppoinen koko perheen juhla, joten jokainen voi nauttia siitä omien voimavarojen ja resurssien mukaan ja tehdä sellaisen joulupöydän, joka maistuu ja tuo juhlan.

Lisää vinkkejä ja jouluisia reseptejä löydät maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta https://www.maajakotitalousnai...

Hyvää ja rentouttavaa joulua!


Teksti on tuotettu osana Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Voimavaroja arjen hallintaan hanketta.