Vastuullisuus pellolta pöytään näkyväksi!

Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat nousseet pellolta pöytään -ruokaketjun keskiöön. Suuret elintarvikealan yritykset viestivät aktiivisesti vastuullisuustoimistaan, mutta myös maatilojen, pienten elintarvike- ja matkailualan yritysten, kaupan ja logistiikan vastuullisuustyö ansaitsee enemmän näkyvyyttä. Miten saamme koko pellolta pöytään -ruokaketjun vastuullisuuden näkyväksi? 

Tarvitaan avoimuutta, yhteistyötä ja sinnikästä työtä. Kun yritys kulkee vastuullisuuden polulla niin koskaan ei olla täysin perillä. Onkin avoimesti kerrottava, missä ollaan, mitä on saavutettu ja mitä seuraavaksi tehdään. Saavutuksista on syytä iloita, nykytilanne hahmottaa realistisesti ja tulevaisuudelle asettaa konkreettisia tavoitteita. 

Vastuullisuuden teot – TOP 10

Elintarvike- ja ruokamatkailualan yritykset käyttävät paikallisia ja suomalaisia vastuullisia raaka-aineita. Vastuullisten raaka-aineiden alkuperä tiedetään ja ne on tuotettu koko ekosysteemiä elvyttävällä viljelytavalla, jossa panostetaan maaperän kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen, toimivaan vesitalouteen, maan hiilivaraston kasvuun sekä eläinten hyvinvointiin ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. 

Valitsemalla paikallisia tuotteita yritykset vahvistavat aluetaloutta, tukevat muita lähialueiden yrityksiä ja lisäävät työllisyysmahdollisuuksia. Paikalliset tuotteet ovat yleensä myös tuoreempia, sisältävät vähemmän lisäaineita ja eivätkä rasita ympäristöä pitkin kuljetusmatkoin. Tärkeintä on, että tuottaja ja tuotteen tarina ovat tunnettuja – pellolta pöytään asti. 

Ravitsemusvastuullisuus tarkoittaa terveellisiä, sesonginmukaisia ruokavalintoja, joissa käytetään monipuolisesti vihanneksia, juureksia, proteiinikasveja, marjoja, viljatuotteita, kalaa, lihaa, maitotuotteita ja luonnontuotteita. Suolan ja sokerin määrää kannattaa tarkistaa – laadukkaiden raaka-aineiden maut eivät kaipaa peittelyä. Kasvisruokien tuotekehitystä tulee edistää, sillä herkulliset ja helposti saatavilla olevat kasvisvaihtoehdot kannustavat monipuolistamaan ruokailutottumuksia.

Paikallisen ruoantuotannon kautta vaalitaan ruokakulttuuria, jota myös matkailijat arvostavat. Meillä itäisessä Suomessa ruokaperinteet edelleen kukoistavat ja synnyttävät jatkuvasti uutta liiketoimintaa. Karjalanpiirakat, kukot, karjalanpaistit, ruisleivät, rönttöset, sultsinat, vatruskat ja monet muut ovat edelleen osa tätä päivää. Maakunnallisten erityispiirteiden hyödyntäminen tuo ruokamatkailuun ainutlaatuisuutta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

Nimisuojalla on iso merkitys ruokakulttuurin vahvistamisessa. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. EU:n nimisuojajärjestelmän tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja edullisemmilta väärennöksiltä, mutta se myös lisää tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Nimisuojatuotteiden myyntihintakin on keskimäärin kaksinkertainen verrattuna vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin. 

Paikallisten tuotteiden alkuperän ja vastuullisuuden viestintää tulee kehittää ja lisätä. On tärkeää, että tuotteen alkuperä on selkeästi ilmaistu elintarvikepakkauksissa, ruokalistoilla ja noutopöydän menukorteissa. Yrittäjien ja henkilökunnan tulee osata ja muistaa kertoa tuotteista – niiden alkuperästä, tuotantoympäristöstä ja valmistusprosessista. Viestintä sosiaalisessa mediassa ja muissa markkinointikanavissa kuvien ja tarinoiden kautta tuo tuotteille lisäarvoa. Viestintää helpottavat laatu- ja alkuperämerkit, kuten Hyvää Suomesta joutsenlippumerkki, Karelia à la carte, D.O. Saimaa, Taste Saimaa, Taste Savo, Kainuussa tuotettu, Arctic Food Lab, Sustainable Travel Finland ja Ekokompassi. Vastuullisuusviestinnän avulla yritykset voivat erottautua muista. Oikein toteutetulla vastuullisuusviestinällä tuotteet sekä palvelut herättävät tunteita ja mielenkiintoa kasvattaen niiden arvoa. Yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus syventää asiakkaan luontokokemusta, lisätä asiakkaidensa ymmärrystä vastuullisesta ruoantuotannosta ja kestävästä kulutuksesta. Paikallisuudesta viestimällä ruoasta tulee todellinen elämys! 

Ruokahävikin vähentäminen on ruoka-alan yritysten todellinen ilmastoteko, sillä se pienentää ekologista jalanjälkeä ja tukee samalla liiketoiminnan kannattavuutta. Tarkka suunnittelu, asianmukaiset säilytysratkaisut, kiertotalouden hyödyntäminen ja ylijäämäruoan myynti edullisemmin ovat tehokkaita keinoja. Viime vuosina monet hävikkiruokasovellukset, kuten ResQ, ovat helpottaneet yritysten ruokahävikin hallintaa ja tulleet osaksi yritysten päivittäistä liiketoimintaa.

Elintarvike- ja matkailualan jätteiden kierrätys on hyvällä tasolla. Kaikki mahdolliset materiaalit, kuten paperi-, muovi- ja metallipakkaukset, lasi sekä biojäte, kierrätetään. Biojäte hyödynnetään energiantuotannossa tai kompostoidaan. Kertakäyttöisten pakkausten ja astioiden käyttöä on vähennetty, ja toimittajilta edellytetään kestäviä pakkausratkaisuja. Yhä useammat yritykset hyödyntävät käytettyjä laitteita ja kalusteita sekä suosivat luonnonmateriaaleja sisustuksessa, astioissa ja vaatetuksessa. Halu pienentää hiilijalanjälkeä ja säästää energiaa näkyy myös siinä, että yhä useampi yritys on siirtynyt osittain tai kokonaan uusiutuviin energiaratkaisuihin. Myös tuotannon hiilijalanjälkilaskenta ja hiilijalanjäljen kompensointi ovat yhä yleisempiä keinoja tuoda vastuullisuutta esiin.

Suomen elintarviketurvallisuus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkealla tasolla. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan se on tulosta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä. Elintarvikeyritysten omavalvonta on keskeisessä roolissa turvallisuuden varmistamisessa. Puhtaus, jäljitettävyys ja turvallisuus ovat ydinalueita, jotka koskettavat kaikkia ruokaketjun osapuolia pellolta pöytään. 

Työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus ovat vastuullisuuden kulmakiviä. Oikeudenmukainen palkka, hyvät työolot ja tasa-arvoinen kohtelu ovat perusvaatimuksia. Yrittäjän oma jaksaminen on yhtä tärkeää – uupunut ei jaksa olla vieraanvarainen.

Vastuullisuuteen liittyy vieraanvaraisuus. Vieraanvaraisuus on aitoa välittämistä ja asiakkaan kunnioittamista sekä kuuntelemista. Vieraanvaraisuus on sitä, että tarjoamme asiakkaalle elämyksiä, tarinoita ja hyvää oloa. Tarjotaan fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet, jossa voi olla tasa-arvoisesti oma itsensä. Huomioidaan myös erilaiset erityisryhmät, eritysruokavaliot ja esteettömyys. Kerätään palautetta ja myös reagoidaan palautteeseen – pidetään se, mitä luvataan!

Johanna Rinnekari
yritysasiantuntija, FM
koordinaattori, Karelia à la carte -verkosto
MKN Yrityspalvelut / ProAgria Itä-Suomi

Blogin kirjoittaja on saanut innoituksen Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen vastuullistyöstä, Visit Finlandin Kestävän ruokamatkailun oppaasta 2024, Karelia à la carte -verkoston arvokriteeristöstä ja 30 vuoden ruokamatkailu- ja elintarvikealan kehittämistyöstä, jonka myötä hänellä on ollut mahdollisuus tutustua lukuisiin yrittäjiin, jotka ovat aidosti sitoutuneet vastuullisiin kestävän kehityksen toimintatapoihin.