Kajaanin seminaarissa kurkistettiin maaseutumatkailun näkymiin

Matkailuyritykset ovat tärkeitä työllistäjiä ja maaseudun elävöittäjiä ja merkittäviä myös turvallisuusnäkökulmasta. On tärkeää, että koko maa, erityisesti Itä-Suomi, on elinvoimainen ja asuttu, sillä laajat tyhjentyneet alueet muodostavat aina turvallisuustyhjiön. Työvoiman saatavuus ja matkailukohteiden saavutettavuus asettavat kuitenkin suuria haasteita matkailuelinkeinolle. Julkisen liikenteen vajavaiset ja puuttuvat yhteydet, niiden tarjonnan huono löydettävyys ja tiedon pirstaleisuus sekä puutteelliset ja liian moninaiset myyntikanavat vaatisivat liikenneyhteyksien kokonaisvaltaista kehittämistä ja yhteisten myyntikanavien käyttöönottoa.

Ympärivuotinen matkailu tavoitteena

Kotimaanmatkailu on maaseutumatkailun perusta toimien ympärivuotisuutta ja tasaisuutta tuovana markkinana maailman myllerryksissä. Ennen pandemiaa kotimaanmatkailu kattoi 53% Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja pandemian aikana sen suhteellinen osuus nousi yli 80 prosenttiin. Tarjonnan osalta haasteita aiheuttaa korkea hintataso suhteessa edullisimpiin ulkomaankohteisiin sekä loma-aikojen tiivis sijoittuminen heinäkuun sesonkiin. Verotus- ja investointiratkaisuilla, laajemmalla alueellisella yhteistyöllä sekä matkailutuotteiden asiakaslähtöisemmällä kehittämistyöllä ja lomasesonkien laajentamisella elokuulle näitä ongelmia voitaisiin ratkaista. Matkailuyritykset maaseudulla ovat tyypillisesti pieniä toimijoita, joten resurssit markkinointiin ja tunnettuutta lisäävään brändityöhön ovat vähäiset. Yhteistyö markkinoinnissa ja pitkäkestoinen imagonrakentaminen sekä alueellisten ominaispiirteiden esiin nostaminen hyödyttäisivät kaikkia alueen toimijoita; tältäkin osin sekä valtakunnalliselle, että alueelliselle koordinoinnille olisi lisätarvetta.

Matkailusektorin toipuminen pandemiasta on ollut Suomessa hidasta; edelleen ollaan n. 30 % jäljessä vuoden 2019 luvuista. Työtä on siis paljon tehtävänä ja maaseudun tukirahoitus tarjoaa tulevalla ohjelmakaudellakin erilaista tukea kehittämistyöhön. Uutena tukimuotona ovat osa-aikaisten yritysten tuet sekä yrityskokeilun tuet, jotka ovat erittäin tarpeellisia mm. ohjelmapalveluyritysten alkutaipaleella.

Matkailu on taas pääsemässä vauhtiin, mutta ei entisellään

Kun rajat muutama vuosi sitten pandemiassa sulkeutuivat, pelasti kotimaan matkailu useat toimijat konkurssilta. Monet yritykset sinnittelevät kuitenkin edelleen vaaran vyöhykkeellä ja Ukrainan sota toi uudet haasteensa matkailuun. Vaikka suomalaiset ovat nyt matkaamassa taas innokkaasti maailmalle, ei kotimaatakaan onneksi ole unohdettu; mm. nuoret ovat löytäneet luontokokemukset, ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin panostetaan matkailussa vahvasti. Myös ulkomailta tulevat matkailijat ovat palaamassa, mutta lähtömaat ovat muuttuneet; nyt odotellaan vieraita mm. Hollannista, Belgiasta ja Italiasta, mutta venäläiset, joka olivat erityisesti Itä-Suomen matkailulle vahva perusta, ovat jääneet kokonaan pois ja myös Aasian matkailun elpyminen on ollut hidasta.

Matkustusmotivaatio ja tapa matkustaa ovat myös muutoksessa. Matkailijoiden viipymät ovat kasvussa: nyt tehdään vähemmän matkoja, mutta ne kestävät kauemmin. Matka taittuu myös entistä useammalla maata pitkin. Väljyyttä ja turvallisuutta arvostetaan Suomen matkakohteissa paljon. Vastuullinen toiminta on kehittyville matkailuyrityksille jo elinehto ja Business Finlandin Sustainable Travel -vastuullisuusohjelma antaa selkeät pelimerkit vastuullisuustyön kehittämiseen palanen kerrallaan. Vastuullisen matkailun käsitteestä ollaan jo laajentamassa uudistavaan matkailuun, jossa tunnistetaan myös matkailun vaikutukset kohteelle ja alueen ihmisille.

Palvelukokemukseen kannattaa kiinnittää huomiota

Kauempaa katsottuna Suomi sekoittuu osaksi pohjoismaisia matkailukohteita, jotka markkinoivat itseään luonnolla, vaihtuvilla vuodenajoille, puhtaudella ja turvallisuudella. Suomi erottuu kuitenkin muista Pohjoismaista hyvinvointimatkailun markkinoinnillaan – kun wellness yhdistetään taitavasti ruokaan ja luontokokemukseen, niin olisiko siinä meille yksi tulevaisuuden erottautumiskeino?

Laadukkaan paikallisen ruuan ja kulttuurin tehokkaampi yhdistäminen matkailuun antaisivat mahdollisuuden nostaa hyvä matkailukokemus erinomaiseksi. Jokainen matkailija haluaa tulla kohdatuksi yksilönä ja tähän meillä Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet, sillä emme ole mikään suurten turistilaumojen kohdemaa. Kun laitamme itsemme palvelutilanteessa omana persoonana peliin, arvostamme omia tuotteitamme, muistamme kertoa niiden tarinat ja pidämme huolen, että palvelussa on ripaus yllätystä ja hieman ekstraa luvatusta, olemme pitkällä sen parhaan mahdollisen palvelukokemuksen tarjoamisessa. Ja tyytyväinen asiakas SOME-päivityksineen ruoka-annoksista, heinäladoista tai turvesaunoista on matkailuyrityksen paras markkinoija.

Kiitos Lomalaidun, SMMY, Kainuun Liitto ja Kainuun ammattiopisto hyvästä yhteistyöstä tapahtuman järjestelyissä ja upeasta ja monipuolisesta seminaariohjelmasta.

Maaseutumatkailun kaksipäiväisen seminaariohjelman referoi blogiin

Kirsi Vartia

Ruoka- ja matkailuasiantuntija, MKN Itä-Suomi