Luonnon kuiduista liiketoimintaa
Kainuun ammattiopiston luontoalan opiskelijat perehtyivät tammikuun työpajassa tuotteiden valmistamiseen luonnon kuitumateriaaleista. Osallistujat miettivät myös tuotteistamista omien yritysten tai suunnitellun yritystoiminnan tarpeisiin. Päämateriaalina oli nokkoskuitu: työpajassa kokeiltiin myös Maa- ja kotitalousnaisten Neliömetri pellavaa -hankkeen viljelykokeilussa kasvatetun pellavan käsittelyä. Myös pellavalla voisi olla nykyistä laajempi merkitys maaseutuyrittäjyyden edistäjänä. #Maaseudunsankarit #MKNyritys
Kainuun ammattiopiston luontoalan opiskelijat perehtyivät tammikuun työpajassa tuotteiden valmistamiseen luonnon kuitumateriaaleista. Osallistujat miettivät myös tuotteistamista omien yritysten tai suunnitellun yritystoiminnan tarpeisiin. Päämateriaalina oli nokkosen varresta saatava kuitu. Lisäksi työpajassa esiteltiin Maa- ja kotitalousnaisten Neliömetri pellavaa -hankkeen viljelykokeilussa kasvatettua pellavaa. Myös pellavalla voisi olla nykyistä laajempi merkitys maaseutuyrittäjyyden edistäjänä. Pellavalla on muitakin, myös yritystoiminnassa hyödynnettäviä mahdollisuuksia tutumman tekstiilikäytön rinnalla, esim. luonnonmukaisena eristeenä.
Ennen pellavan muokkausta kuiduksi sitä on pehmitetty liottamalla pellavanippuja syksyllä vesisäiliössä ja nurmella. Liotettu ja kuivattu pellava loukutettiin puumaisen tukisolukon eli päistäreiden irrottamiseksi. Seuraava vaihe on perinteisesti ollut lihtaus, mutta lihtaa ei ollut käytössä, joten se korvattiin ison puuveitsen näköisellä vitimellä. Lopuksi pellavat häkilöitiin karkeampien kuitujen eli rohtimien erottamiseksi pehmeästä aivinasta. Kevään aikana Neliömetri pellavaa -hankkeessa kokeillaan, miten pellava taipuu langaksi. Pellavan laajamittaisempaa viljelyä Suomessa elvyttää parhaillaan Linen stories: projektin uusimpia kuulumisia voi seurata twitterissä.
Nokkoskuidun muokkaukseen on monia eri vaihtoehtoja. Nokkosta ei välttämättä tarvitse liottaa pellavan tapaan, koska nokkosen kuitu on kuorikerroksessa. Yksinkertaisimmillaan kuidun voi ”nylkeä” varresta omin sormin. Poltinkarvat riivitään pois, joten ei tarvitse pelätä materiaalin pistelevän. Nokkosesta saa vähemmän kuitua kuin samasta määrästä pellavaa, mutta toisaalta materiaalia löytyy luonnosta jokamiehenoikeudella. Suurien määrien hankkimiseen kannattaa kysyä maanomistajan lupa tai harkita omaa viljelyä tai puoliviljelyä.
Nokkonen ja pellava ovat hampun ohella vanhimpia Pohjolassa käytettyjä kuitukasveja. Tietoa ja välineitä niiden käsittelyyn löytyy edelleen, vaikka niiden etsiminen voi vaatia vaivannäköä. Käsittelyn vaatima työmäärä ja halvan puuvillan ja keinokuitujen saatavuus on ollut esteenä kotimaisten luonnonkuitujen käytön elvyttämiselle, mutta ekologisen ja kotimaisen kuidun käyttö on myös myyntivaltti ja auttaa tuotteita erottumaan markkinoilla. Pellava hylkii luonnostaan likaa, imee kosteutta tehokkaasti ja kuivuu nopeasti: nokkonen taas on pitkälle muokattuna pehmeämpi eikä rypisty niin helposti. Molemmat kasvit sopivat hyvin esimerkiksi kylpytuotteiden valmistamiseen. Nokkoskuidun voi jättää myös karheammaksi, jolloin se sopii vaikkapa pesukintaaseen.
Luonnonkuitujen käsittelyn kursseja kannattaa kysyä kansalaisopistoista ja luontoalan koulutustarjoajilta, ja osaaminen niiden hyödyntämisessä voi olla alku myös yritystoiminnalle. Vuonna 2023 esittelemme eri kohderyhmille monipuolisesti erilaisia yritystoiminnan mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi, myös yli toimialojen. Liikeidean saatuasi ovat MKN yrityspalveluiden neuvojat ovat apunasi myös luonnontuotealan yritystoiminnan kannattavuuden arvioinnissa.
Tuuli Mäkinen
ympäristöasiantuntija, MKN maisemapalvelut
Kirjoittaja suoritti luonnontuoteneuvojan tutkinnon Kainuun ammattiopistossa 2021-2022.
Vinkkejä pellavan viljelyyn ja käsittelyyn löytyy muun muassa Neliömetri pellavaa -hankkeen sivuilta. https://www.taito.fi/kasityoohjeet-ja-jutut/artikkelit/neliometri_pellavaa/
Nokkosen käsittelystä löytyy tietoa esimerkiksi Riikka Platonovan kirjasta Nokkonen kehruukasvina (2018).
Luontoalan opinnoista Kainuun ammattiopistolla lisätietoja Päivi Klimenkolta, paivi.klimenko@kao.fi