Mitä ilmastoviisaan elintarviketuotannon opintomatkalla Ruotsiin opittiin?

Read the blog in English

Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua alueen ilmastoviisaaseen elintarviketuotantoon sekä tunnustella mahdollisia rajat ylittävän yhteistyön paikkoja. Paikan päällä meitä isännöi 11 ruotsalaista ruokajärjestelmän kehittäjää.

Mitäs matkalla sitten oikein opittiin?

1. Millainen paikka Piitimen tuntumassa Öjebynin kylässä sijaitseva Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin tutkimus- ja koetila Öjebyn Agro Park on

Agro Parkissa tehdään tutkimusta pohjoisiin oloihin soveltuvista kasveista ja kasvatusmenetelmistä, talvenkestävyydestä, kasvituholaisista ja -taudeista. Tilan erikoisuutena on noin sadan eri omenalajikkeen valikoima. Myös mustaherukkalajikkeita löytyy lukuisia, mm. Skotlannista asti peräisin olevia versioita sekä Öjebynin oma nimikkolajike.

Tutustuimme mielenkiintoisiin parsakaalikokeisiin ja huomasimme, että kauratesteissä oli ihan samoja lajikkeita tutkittavana kuin Pohjois-Suomessa käynnissä olevissa vastaavissa kokeissa.

Kierroksen loppupuolella pääsimme tutkimaan aluetta, jossa uudet, viljelyä ja yrittäjyyttä harkitsevat, pääsevät testaamaan mm. eri kasteluvaihtoehtoja ja lajikkeita. Eräs yrittäjä kasvatti testausalueella upeita leikkokukkia ja sitoi niistä mahtavia kimppuja myytäväksi lähiseudulla, mm. Agro Parkin omassa pienessä myymälässä.

Katso videokooste vierailusta Öjebyn Agro Parkissa

2. Miten viininvalmistuksella tuetaan viljelijöitä

AgroParkin yhteydessä toimiva Arctic Winery valmistaa perinteisellä sampanjamenetelmällä yllättävää ja aromikasta Svart-mustaherukkakuohuviiniä.

Toiminta sai alkunsa kehittämishankkeesta, jossa pyrittiin parantamaan lähiseudun mustaherukanviljelijöiden toimeentuloa. Nyt Svartia syntyy ammattimaisesti ja uusiakin tuotteita kehitellään parhaillaan.

3. Miten lähiruokaa saadaan tehokkaasti niin julkisen sektorin keittiöihin, ravintoloihin että kuluttajille.

Noah Lokal Mat on lähiruokatukku ja jälleenmyyjä, joka ostaa myös hyvin pieniä eriä tuottajilta ja myy tuotteet eteenpäin omalla riskillään suurtalouskeittiöihin sekä kuluttajille verkkokaupassaan ja omilla osastoillaan ICA:n ja Coopin myymälöissä Pohjois-Ruotsissa.

Noahin tarina oli kuulijoille hyvin inspiroiva ja synnytti konkreettisia ideoita siitä, mitä tuotteita Suomesta voisi kokeilla viedä Ruotsiin Noahin kautta. Kokeilu vaatii ensin selvittelyä sen osalta, minkälaista byrokratiaa elintarvikevienti vaatii.

4. Kuinka Polarbrödin kylkeen syntyneen CHARM-fabriken-projektin avulla Älvsbyn alueen elintarviketuotantoa kehitetään kestävämmäksi.

CHARMin toiminnan ydin on tarjota paikkoja yhteistyölle ja innovaatioille; tiloissa on fyysinen tuotekehityslaboratorio ja järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja työpajoja elintarvikeyrittäjien tueksi.

5. Omavaraisuusasteen osalta Suomen ja Ruotsin välillä on eroavaisuutta.

Seminaariosuudessa esitelty, hankkeessa tehty ClimateFood -hankkeen data dashboard -sivusto näytti meille, että pohjoisessa Suomessa alkutuotantoa on saatu säilytettyä enemmän kuin Pohjois-Ruotsissa.

Tämä synnytti ajatuksia rajan ylittävän yhteistyön jatkamisen tärkeydestä, sillä ruoan tuottaminen lähellä vaikuttaa muun muassa ruoan tuoreuteen, jäljitettävyyteen ja sitä kautta alkuperän ja tuotantotavan tunnettuuteen.

6. Todettiin, että lähiruoan ei pitäisi tuntea valtakunnanrajan käsitettä.

Simossa, Suomessa, tuotettu lampaanliha on todellisuudessa enemmän lähiruokaa haaparantalaiselle ruotsalaisperheelle kuin vaikka Linköpingistä saakka tuotu.

Paluumatkalla bussissa haastattelin matkalaisia ja kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä reissun antiin. Suomi-ruotsi-tulkkausta kiiteltiin ja todettiin, että ilman tulkkia kommunikointi voisi helposti jäädä pintapuoliseksi, vaikka englannillakin selvitään kyllä.

 Yhteistyöideoita lähti muhimaan ainakin lähiruoan viennin suhteen ja viljalajikekokeiden osalta. Kokonaisuutena matka osoitti, että yhteistyö ja tämän kaltaiset vierailut rajan yli ovat antoisia ja tärkeitä.

Matkan yhteydessä neuvoteltiin myös ProAgria Oulun ja Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin välisestä yhteistyöstä, ja sopimus allekirjoitettiin virallisesti myöhemmin syksyllä.

ClimateFood-hankkeen opintomatkalla 22.-23.8.2024 tutustuimme ilmastoviisaisiin ja kestäviin ratkaisuihin sekä innovaatioihin ruoantuotannossa ja rakensimme yhteistyöverkostoja. 

Matkamme edisti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 9 (kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja), 12 (vastuullista kuluttamista ja tuotantoa), 13 (ilmastotekoja) ja 17 (yhteistyö ja kumppanuus).