Pienyrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen

Hybridivaikuttaminen ja yritykset

Hybridivaikuttaminen tarkoittaa yleensä pahantahtoista vaikuttamista, joka hyödyntää useampaa vaikuttamistapaa. Se voi olla taloudellista tai poliittista vaikuttamista. Yleisellä tasolla vaikuttaminen voi kohdistua poliittiseen päätöksentekoon, viranomaistoimintaan tai yritystoimintaan, tai kaikkiin samanaikaisesti. Keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi valheellisen tiedon levittäminen tai poliittisen tai taloudellisen vallan hankkiminen. Yrityksiä käytetään usein reittinä tai välikappaleena lopulliseen tavoitteeseen pyrittäessä.

Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttamisoperaatio muistuttaa ulkoisesti tavallista yritystoimintaa, mutta sitä ohjaa vieraan vallan tavoite vaikuttaa johonkin asiaan.

Pienikään yritys ei voi tuudittautua ajattelemaan, etteikö se voisi olla vaikuttamisen välikappale. Oleellista on, millaisia yhteyksiä ja asiakkuuksia yrityksellä on. On siis ymmärrettävä, että yhden hengen yrityskin saattaa joutua rikollisen toiminnan kohteeksi. Tärkeää on kehittää tietoturvaa yrityksessä ja tehdä suunnitelmia mahdollisten kriisitilanteiden varalle. Usein pienyrityksissä asioihin kiinnitetään vähemmän huomiota kuin suurissa yrityksissä, missä resursseja on enemmän.

Miten yritykset ovat varautuneet uhkiin

Keskuskauppakamari ja Huoltovarmuuskeskus tekivät yhdessä selvityksen Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen 2022, jonka tavoitteena oli kartoittaa, miten yritykset ymmärtävät hybridiuhat, millainen ilmiö on, miten uhat kohdistuvat yrityksiin ja miten yritykset ovat osanneet varautua niiden varalta. Selvitys on osa Keskuskauppakamarin ja Huoltovarmuuskeskuksen LUJAT-hanketta.

Selvitykseen vastasi 277 yritystä, joista 60 % oli pieniä yrityksiä. Taloustutkimus toteutti kyselyn maalis-huhtikuussa 2022.

Tässä muutama poiminta selvityksestä.
Neljä merkittävintä suomalaisten yritysten heikkoutta vaikuttamisen suhteen ovat

• liiallinen avoimuus ja sinisilmäisyys
• kyky tunnistaa liiketoiminnaksi peitelty vaikuttamisyritys
• liiallinen riippuvuus kansainvälisistä palveluista tai osaamisesta
• työntekijöiden tietoisuuden ja valppauden puute.

Yrityksen voi olla vaikea tunnistaa hybridivaikuttamista tai vaikuttamista toiminnan alkuvaiheessa. Yritykseen voi kohdistua jonkinlaista vaikuttamista, mutta sen ymmärtäminen ei ole yrittäjän osaamisaluetta. Olisi tärkeää, että yritys tunnistaisi käynnissä olevan jotain normaalista poikkeavaa. Tämä tieto tulisi myös välittää viranomaiselle. Viranomainen osaa yhdistää tietoja ja arvioida, onko kyseessä yksittäistapaus vai osa useamman keinon hybridioperaatiota ja mitä toiminnalla tavoitellaan.

Miten yritys selviäisi poikkeusoloissa?

Vain noin viidesosa vastaajayrityksistä kestäisi internetin menetyksen. Kaikkien yritysten toiminta ei ole kokonaisuudessaan riippuvaista internetin toimivuudesta. Neljäsosa vastaajista ei toisaalta selviä hetkeäkään ilman sitä. Yhden päivän ajan selviäisi viidesosa vastaajayrityksistä. Selvityksen mukaan yhden ilman internetiä kestetyn päivän jälkeen melkein puolet yrityksistä ei kykene jatkamaan toimintaansa.

Kaikista vastaajayrityksistä hieman alle puolet on varautunut suunnittelemalla sitä, miten voi jatkaa toimintaa ilman pääsyä internettiin. Yli puolet vastaajayrityksistä ei ole suunnitellut jatkuvuutta internetin katkosten varalta. Syitä näihin katkoksiin voi olla monia. Yksinkertaisimmillaan yritys voi varautua käyttämällä useamman kuin yhden teleoperaattorin palveluja. Todennäköisyys useamman teleoperaattorin toiminnan samanaikaiselle estymiselle on pieni.

Hybridiuhkien torjuminen edellyttääkin viranomaisten ja yritysten yhteistyötä. Vaikuttaminen voi aiheuttaa negatiivisia seurauksia sekä valtiolle että yrityksille. Yrityksillä on halukkuutta tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Toisaalta ne kaipaavat neuvoja ja koulutusta tunnistaakseen vaikuttamistilanteita. Tällaisesta hyötyisivät pienet yritykset varmasti paljon.
Yritykset tuntevat varsin hyvin viranomaiset, mutta viranomaisilla on yhä hieman kirittävää, tiedon lähteenä ne jäävät toiseksi medialle.

Mitä pienyrityksen pitäisi ottaa huomioon?

Yrityksen on syytä pohtia omaa tilannettaan. Onko varauduttu sähkökatkoon, entä jos netti katkeaa? Onko meillä suhteita paikallisiin henkilöihin, yrityksiin tai päättäjiin, jotka voisivat kiinnostaa pahantahtoista toimijaa? Voi olla vaikea miettiä omaa tilannetta negatiivisista näkökulmista, mutta varautuminen kannattaa tehdä kaikesta huolimatta.

Yksi pienyrittäjän tai yksinyrittäjän ongelmakohdista on sosiaalinen media. Yrittäjän on usein hyvä näkyä somessa ja tuoda myös omaa persoonaa esille. Monen toimeentulo on jopa riippuvaista somenäkyvyydestä ja siellä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Vaikka näin ei olisikaan, somessa näkyminen koetaan yrittäjän velvollisuudeksi ja näkyvyyden toivotaan tuovan asiakkaita.

On kuitenkin syytä pohtia, millä tavalla somessa näytään, ja mitä siellä kerrotaan julkisesti. Oma koti on yksi asia, joka olisi syytä pitää yksityisenä. Lasten tunnistettavissa olevia kuvia ei saisi jakaa. Rajanveto julkisen ja privaatin välissä voi olla hankalaa. Usein kuullut vastaväitteet ovat ”Minulla ei ole mitään salattavaa” ja toisaalta ”Ei minun pieni yritykseni kiinnosta ketään muuta kuin asiakkaitani”. Molemmat voivat pitää paikkansa, mutta kuten yllä esitettiin, on myös mahdollista joutua välikappaleeksi – kenties tuttavapiirissä on henkilö, joka tai jonka työ onkin kiinnostava.
Kaksivaiheinen tunnistus on syytä ottaa käyttöön niin somessa kuin kaikissa muissakin palveluissa. 

Helppo tapa turvata yrityksen (ja omat) asiat on päivittää salasanat säännöllisesti. Kriittisten salasanojen (sähköpostit, yrityksen kotisivujen hallinta jne) tulisi olla vaikeasti arvattavia. Samaa salasanaa ei saa käyttää useassa paikassa. Useimmat huijausviestit ovat helposti tunnistettavissa, mutta kiireinen yrittäjä ei aina huomaa varoituskelloja. Työkoneella ei kannattaisi hoitaa muita kuin työasioita, vapaa-aikaa varten kannattaisi olla eri laitteet. 

Keskuskauppakamarin ja Huoltovarmuuskeskuksen selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa Kauppakamarin sivuilla alla olevasta linkistä. 

Lue koko selvitys täältä

Jutun kirjoitti  MKNK:n viestintäpäällikkönä työskennellyt Minna Lehtipuu.