Yhteisinnovoinnin työkalut sanoittavat kehittämistyötä

Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgrian asiantuntijoita on valmennettu sekä Suomessa että ulkomailla käyttämään yhteisinnovoinnin työkaluja työssään ruoka- ja maatalousasiantuntijoina. Valmennuksen asiantuntijaverkostolle on tarjonnut ProAgria Keskusten liiton i2Connect-hanke. Etelä-Pohjanmaalla yhteisinnovoinnin työkalut on otettu ensimmäiseksi käyttöön Ruokaprovinssi-yhteistyön kehittämisessä.

Yhteisinnovoinnissa on käytettävissä erilaisia työkaluja, joiden avulla pystytään analysoimaan kehittämistyön tilannetta, sanoittamaan tapahtumia ja näkemään millaisia prosessin vaiheita on menossa tai mitä on tulossa, tai millaisia rooleja kukakin toimija on ottanut yhteistyössä. Kehittämistyö selkeytyy ja jäsentyy työkalujen käytön kautta.

Innovaatiospriraali
Innovaatiospiraalin avulla analysoidaan innovaatioprosessin kulkua: ollaanko räiskyvässä ideointivaiheessa, vai kenties istumalihaksia kuluttavassa suunnitteluprosessissa. Onko työvaihe ns. lämmin vai kylmä, eli vaatiiko vaihe enemmänkin luovaa ideointia vain systemaattista tiedonhankintaa, analyysiä, pohdintaa ja dokumentointityötä. Työkalua on mielenkiintoista käyttää, kun innovointiprosessi on jo siinä tilassa, että sen on juurtunut käytäntöön, ja uudesta toiminasta on tullut ”uusi normaali”, sillä kehittämistyön historia avautuu silloin paremmin. Mutta vähintään yhtä hyödyllistä on strukturoida ja sanoittaa innovointiprosessia silloin, kun se on vielä menossa tai tulossa.

Spiraalimallissa on seitsemän vaihetta: 1) Alkuperäinen idea, 2) Inspiraatio, 3) Suunnittelu, 4) Kehitys, 5) Toteuttaminen, 6) Levittäminen ja 7) Juurruttaminen. Kuvassa Kreikan Veriassa pidetyssä i2Connect-hankkeen työpajassa tehty harjoitustyö, joka kosketti persikanviljelijöiden kehittymistä laajan ja syvän yhteistyön avulla.

Katso video englanniksi innovaatiospiraalista: The Spiral of Initiative/Innovations - Tools for analyzing networks (i2connect 2/4) - YouTube (avautuu uuteen välilehteen)

Yhteiskehittämisen kolmio
Yhteisinnovoinnissa eri toimijoilla on eri rooleja, joita havainnollistetaan yhteiskehittämisen kolmion avulla. Yhteisessä kehittämisessä mukana ovat on merkitty kolmion sisään: aloittajat kannustavat muutokseen, johtajat voivat avata tai sulkea ovia, sekä toimittajat auttavat verkostoa osaamisellaan ja paikkaavat sitä tarvittaessa. Kolmion sisällä yhteistyötä tekee vielä neljäskin roolitus, ns. vapaa toimija, joka reagoi verkoston ongelmiin ja toimii monipuolisesti sen toiminnan mahdollistajana ja eheyttäjänä.

Kolmion ulkopuolella on yhteistyötä hankaloittavat tahot, joista aktivistit muuttavat asioita muutoksen ilosta, portinvartijat vastustavat kaikkea muutosta ja selviytyjät ovat niin tiukilla, etteivät pysty ehtyneillä resursseillaan keskittymään kuin itseensä. Yhteiskehittämisen kolmion malli on visuaalisesti nimensä mukaan kolmio, jonka ympärillä yhteistyötä jarruttavat toimijat ovat.

Tähän kolmioon voi asettaa erilaisia yhteistyötä tekeviä verkostoja, kuten ruoka-alan yrittäjäverkostoja, kehittäjäverkostoja tai vaikka maatalousyrittäjien verkostoja ja yhteistyökumppaneita. Kolmiomallin käyttö avautuu parhaiten, kun siihen sijoittaa jonkin käytännön esimerkin: vaikka oman työverkostonsa.

Maa- ja kotitalousnaiset yhteistyön fasilitoijina. Järjestön yritys- ja ruoka-asiantuntijat toimivat monien verkostojen kokoajina, vetäjinä, jäseninä ja kehittäjinä. Asiantuntijoiltamme voi kysyä apua verkoston kehittämisessä ja luomisessa.

Terhi Välisalo, MKN yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa