Hukkaruokapöydät huomataan

Maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat vuosina 2018 - 2019 teemaa Hyppää hyvän kierteeseen. Tavoitteena oli kiinnittää huomio toimintaamme, jossa kulutustottumuksia saadaan muutettua kestävimmiksi ja vähemmän ympäristöä kuormittaviksi.

Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä kahteen kertaan. Ensin käyetetään luonnonvaroja turhaan ruoan tottamiseen ja ruoka jätteeksi joutuessaan kuormittaa toistamiseen luontoa. Yhdistykset haastoivat kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä toteuttamalla esimerkiksi paikallisen kaupan hävikkituotteista hukkaruokapöydän. Pöydän tuotteilla havainnollistetaan jokaisen suomalaisen keskimääräinen vuosittainen ruokahävikki.

Jo yksi silmäys pöytään havahduttaa useimmat pohtimaan omaa käyttäytymistään. Pöydän ympärille tulevien ihmisten kanssa keskusteltiin ruokahävikin seurauksista ja annettiin vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi.

Asia on tärkeä ja alla olevilla ohjeilla pöytiä voi toteuttaa jatkossakin.

Hukkaruokapöytä kootaan soveltaen tutkimuksia

Suomessa on tehty erilaisia tutkimuksia mm. Luonnonvarakeskuksen eli Luken (entinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus eli MTT) Foodspill 2010 - 2012 ja Kuru 2011 - 2013 -hankkeet ruokahävikistä.Tutkimuksissa on selvitetty mm. ruokahävikin koostumusta.

Kuru-hankkeessa tutkittiin kotitalouksien jätetteitä myös jäteasemalla. Tutkimuksen perusteella hukkaan heitetty syötäväksi kelpaava ruokamäärä oli keskimäärin 18 kg/henkilö/vuosi. Tämän lisäksi jätteeksi päätyy erilliskerättyä syötäväksi kelpaavaa ruokaa ja esimerkiksi viemäriin kaadettuja nesteitä, yhteensä noin 6 kg/henkilö /vuosi eli yhteensä 24 kg /henkilö/vuosi.

Useat tahot, kuten Motiva (suomalainen valtionyhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön) käyttää viestinnässään ruokahävikin määränä 23 kg/henkilö/vuosi, jonka mukaan hävikkiruokapöydän kokoaminen on ohjeistettu.

Erilliskerätyn biojätteen ruoaksi kelpaava hukkaosuus täytyisi tarkasti ottaen jyvittää kaikille taulukon raaka-aineilleryhmille, mutta tässä hukkaruokapöydässä asia hieman oikaistaan ja 5 kg:n osuus esitetään tässä ruokahukkapöydässä maito- ja piimähävikkinä. Tärkeää on havahduttaa ihmiset kiinnittämään huomio kokonaisruokahävikkiin ja keskustella vain ryhmätasolla hävikkimääristä. Pöydästä voi huomata. että esimerkiksi leipää, kasviksia ja hedelmiä joutuu paljon hävikkiin.

Ruokahävikki 23 kg / hlö / vuosi (seuraava kaavio ja hukkaruokapöydän kokoamisohjeet on myös tulostettavana pdf-versiona sivun alalaidassa)

Lähde: soveltaen Luke ja Motiva

Ohjeet hukkapöydän toteuttamiseen

• Neuvotellaan paikallisen kauppiaan kanssa hävikkipöydän toteuttamisesta esim. kaupan hävikkiruoasta. Kotoakin voi löytyä jotain annettavaa pöytään.
• Tarvikkeet: 1,5–2 metrinen pöytä, liina, vaaka, tarjottimia tai foliota, muovipusseja, sakset, tussi ja hävikkiraaka-aineet yllä olevan kaavion mukaan.
• Peruna- ja omenaryhmät ovat vain näitä tuotteita (voivat olla eri lajikkeista koostettuja).
• Kasvis-, leipä- ja hedelmä- & marjaryhmät on helppo koota eri tuotteista. Yhden leipäpaketin voi jättää avaamatta, koska tutkimuksessa on huomattu heitettävän myös täysiä, avaamattomia pakkauksia pois.
• Juusto- ja muut maitotuoteryhmään valitaan eri tuotteita: esimerkiksi jogurttia, juustoa, kermaa, maitorahkaa, viiliä, kermaviiliä ja vanukasta.
• Riisi ja pasta pussitetaan muovipusseihin tai annostellaan rasioihin.
• Liha- kala- ja munatuotteet: Voidaan hyödyntää esimerkiksi pestyjä jauheliha-, broileri- ja liharasioita, joiden pintakalvo on leikattu esimerkiksi kolmelta sivulta auki. Laitetaan pakkaukseen jotain painoksi ja teipataan reunat kiinni. Lasten leikeistä voi löytyä esimerkiksi lähes oikean kokoisia pehmolelukaloja, joita voi hyödyntää pöytään. Leikkelepakkauksiin voi laittaa pahviympyröitä ja teipata reunat.
• Muut ryhmässä osa on kotiruokatähteitä,: foliovuokiin tai muovirasioihin voi pakata esimerkiksi hiekkaa, jyviä, herneitä, riisiä ja kirjoittaa päälle ruokien nimiä. 4 - 5 pientä foliovuokaa voi kuvastaa noin 1,5 - 2 kg kotiruokatähteitä. Loput 2,3 - 2,8 kg koostuvat monipuolisesti taulukossa mainituista raaka-aineista. Pakkauksen koko kuvastaa määrää, eikä pakkauksiin merkitä grammamäärää, ettei kuluttaja luule, että jokainen heittäisi esimerkiksi keskimäärin 55 g sipsejä vuosittain roskiin. Raaka-aineiden kokoajan kannattaa pitää pitää kirjaa tuotteiden määrästä, jotta ryhmän raaka-aineiden oikea yhteispaino saavutetaan (esimerkiksi puolikas tuubi sinappia on noin 50 g, hillopurkin tähde noin 100 g, napostelutuotteita pussitettuina pieniin pusseihin 50 g jne...). Monia tuotteita tässäkin ryhmässä ostetaan varalle ja heitetään sitten pois avaamattomana, esimerkkinä voisi olla pizza, hampurilainen tai lihapiirakka, jonka voi laittaa avaamattomana esille.
• Maitoa ja piimää (vähän) yhteensä 5 kg. Voi käyttää tyhjiä, huuhdottuja pakkauksia. Purkkeihin kannattaa laittaa jotain panoksi.

Tiesitkö, että

• suurin osa elintarvikeketjun ruokahävikistä, 30 % syntyy kotitalouksissa, alkutuotannon osuus on 12 %, teollisuuden osuus on 20 %, kaupan osuus on 18 % ja ravitsemispalvelut aiheuttavat 20 % hävikistä,
• kotitaloudet heittävät vuodessa syötäväksi kelpaavaa ruokaa pois 120–160 miljoonaa kg, koko elintarvikeketjussa määrä on noin 450 miljoonaa kg,
• jokainen suomalainen heittää Suomessa pois keskimäärin 23 kg syötäväksi kelpaavaa ruokaa,
• hukkaan heitetyn ruoan arvo on n. 125 €/hlö/vuosi 4-henkisen perheen taloudellinen menetys on noin 500 €/vuosi,
• ruoan päätyessä roskiin se aiheuttama ilmastovaikutus vastaa 100 000 auton vuosittaista ilmastovaikutusta,
• vesistöt kuormittuvat turhaan ylimääräisen ruoan tuotannosta ja haaskaamisesta.

Miten vältät ruokahävikkiä?

• Ostat elintarvikkeita ja valmiita ruokia harkiten kulutuksen mukaan.
• Otat lautaselle sen verran ruokaa kuin mitä syöt.
• Parasta ennen -päivättyjen tuotteiden käyttöikä ei lopu kyseiseen päivämäärään. Luota omiin aisteihisi ja tutki tuotetta. Maitokaan ei pilaannu Parasta ennen -päivänä, kun huolehditaan kylmäketjusta. Hapanmaitotuotteet säilyvät vielä pidempään, samoin kuivatuotteet. Pikkuisen nahistuneen porkkanan voi hyvin ujuttaa kypsennettävään ruokaan.
• Noudata viimeistä käyttöpäivää (esimerkiksi liha- ja kalatuotteet), ennakoi ja valmista niistä ajoissa ruokaa.
• Hyödynnä ruoantähteet: kypsästä lihasta tai kalasta ja kasviksista voi tehdä herkullisia nyyttejä, pizzaa tai maukasta laatikkoruokaa lisäämällä joukkoon munamaitoa.
• Kuivahtaneesta vaaleasta leivästä ja pullasta voit tehdä köyhiä ritareita tai herkullista pullavanukasta.
• Kuivat leivät voit raastaa korppujauhoiksi ja kuivahtaneista ruisleipäpaloista voit keittää maistuvaa ruismarjapuuroa.
• Kuivia leipäkuutioita tai -tikkuja voi paahtaa myös pannulla ja maustaa napostelupaloiksi.
• Ruskeapilkulliset banaanit ovat makeimmillaan maustamaan marjapirtelöitä – ja jos edellisenä päivänä on jäänyt syömättä sulaneita marjoja, nekin muistetaan hyödyntää, vaikka juuri pirtelöissä.

Materiaalit sivun lopussa

• Tulostettava infotaulu, joka voidaan tulostaa hukkaruokapöydän yhteyteen.
• Tulostettava pdf-tiedosto hukkaruokapöydän kokoajille ja esittelijöille.
• Kuluttajille jaettava Hukkapaloista herkkuja- esite on myös tulostettavissa. Alta löytyy kaksi eri versiota 1 ja 2, tarkista kumpi tulostuu kaksipuolisesti niin, että A4 voidaan taittaa avautuvaksi A5 kokoiseksi esitteeksi.

Kutsukaa tapahtumaanne myös paikallinen media paikalle.

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeessa kannustetaan vähentämään ruokahävikkiä ja aktivoidaan vapaaehtoista vesienhoitotyötä. Kärkihanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Lue lisää hankkeesta.

Lähteet:
Luukkanen, R. 2017. Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa - huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta. Helsinki: Helsingin yliopisto.

KURU-hankkeen tiedotustilaisuuden esitykset 2013

Silvennoinen, K., Pinolehto, M., Korhonen, O., Riipi, I. & Katajajuuri, J-M. 2013. Kauppakassista kaatopaikalle, ruokahävikki kotitalouksissa. Kuru 2011 - 2013 -hankkeen loppuraportti. Helsinki: MTT.

Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajajuuri, J-M., Jalkanen, L. Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Foodspill 2010 - 2012 -hankkeen loppuraportti. Helsinki: MTT.