Kotoutumista yhdessä tekemällä
Maa- ja kotitalousnaiset tukevat paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaa, jolla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista maaseudulle.
Maa- ja kotitalousnaiset tukevat paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaa, jolla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista maaseudulle.
Vuoden kestävässä hankkeessa Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset tukevat paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja maahanmuuttajien kohtaamista ja vuorovaikutuksen syntymistä.
– Yhdessä tekemällä rakennetaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä paikkakuntalaisten ja maahanmuuttajien välille. Meidän järjestöllemme luontaista kotoutumista tukevaa toimintaa ovat esimerkiksi luonnontuotteiden kerääminen, ruuanlaitto ja hyötyviljely, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt.
Samalla maahanmuuttajat tutustuvat paitsi suomalaiseen elämään ja arkeen myös paikallisiin asukkaisiin.
– Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on saada maahanmuuttajia jäämään maakuntiin, erityisesti maaseudulle, sekä auttaa heitä löytämään oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, Hellstedt täsmentää.
Hanketta toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Suomessa, Etelä-Savossa, Länsi-Suomessa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Oulussa ja Pohjois-Savossa vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on sitouttaa toimintaan noin 30 yhdistystä ja 200 vapaaehtoista sekä tavoittaa 300 maahanmuuttajaa. Työtä tukee työ- ja elinkeinoministeriö.
Yhteisöllisyyttä aterian tai kasvimaan äärellä
Alkuvuonna alkaneessa hankkeessa ryhdyttiin heti toimeen. Erityisesti ruoka on yhdistänyt vapaaehtoisia ja maahanmuuttajia – yhteisen aterian ääressä on helppo tutustua. Ruuanvalmistus sujuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin.
– Juvalla vapaaehtoiset perehdyttivät maahanmuuttajia suomalaisiin kasviksiin ja niiden käyttöön. Paikallisyhdistyksen vapaaehtoiset ja maahanmuuttajat ovat myös valmistaneet aterian syyrialaisista ja suomalaisista ruuista ja kokanneet ruokaa kulttuuritapahtumaan, kuvailee järjestöpäällikkö Helena Velin.
Ihastjärvellä Mikkelin kupeessa harjoiteltiin talvikalastusta ja saalis valmistettiin tietysti ruuaksi. Maahanmuuttajat myös opettivat oman kulttuurinsa ruokia kurssilla, jonka päätteeksi syötiin yhteinen illallinen.
Kasvimaan hoidolla on haluttu juurruttaa maahanmuuttajia suomalaiseen maahan. Kasvimaita on perustettu ainakin Kajaanissa ja Suonsaaressa.
– Kajaanissa vapaaehtoistyötä on tehty yhdessä Ensilän Palstaviljelijät ry:n kanssa, joka on tarjonnut paikallisen vastaanottokeskuksen väelle mahdollisuuden omaan viljelypalstaan pientä vuokraa vastaan. Maa- ja kotitalousnaiset ja palstaviljelijät toimivat kasvukauden aikana viljelykummeina, Velin kertoo.