Lampaat elävöittävät Tammelan kulttuurimaisemia

Mää, mää! Lampaat kuuluvat ja näkyvät kesäisessä Tammelassa, jossa ne hoitavat Portaan kylän valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kylän laidunnäkymä on ikuistettu jopa Vallilan verhokankaaseen.

Portaan kylä on muodostunut varhaiskeskiajalla joen, harjun ja Hämeen Härkätien solmukohtaan. Se edustaa perinteistä hämäläistä raittikylää, ja on säilyttänyt rakenteensa melko hyvin halki vuosisatojen. Historiallisen Hämeen Härkätien vanha linjaus kulki aikoinaan kylänraittia pitkin.

Kylän vanhimpiin asutuksiin kuuluu Syrjälän tila, jonka pihapiiriä rajaavat 1800-luvulta peräisin olevat harmaahirsiset rakennukset. Tilan piha on yksi harvoista yhä asutuista vanhoista umpipihoista Suomessa, ja luokiteltu arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sama suku on pitänyt tilaa 1500-luvulta lähtien.

Nykyään Syrjälä on luomulammastila, ja sen lampola sijaitsee vanhan kylänraitin päässä. Kesällä lampolassa on tyhjää, sillä sen asukkaat laiduntavat joko tilan omilla pelloilla tai ahkeroivat maisemanhoitotöissä. Texel-rotuiset duunarilampaat hoitavat maisemia mm. Forssan ja Tammelan keskusta-alueilla sekä läheisen Saaren kartanon mailla.

Eläimiä odotetaan laitumelle keväisin

Vielä kymmenen vuotta sitten Syrjälän tila oli tavanomaisen tuotannon kasvinviljelytila. Emäntä Katja Syrjälä harrasti paimenkoiria ja haaveili ääneen lampaiden kasvatuksesta. Isäntä Hannu-Pekka Syrjälä oli kuitenkin tiukkana.

– Hän totesi, että ”tilalle ei tule ikinä kotieläimiä ja luomuun ei ainakaan siirrytä”. Nyt meillä on 500 uuhta ja 600 karitsaa, ja pellot ja eläimet ovat olleet luomussa vuodesta 2012 lähtien, emäntä hymyilee.

Isännän pään käänsi lopulta oivallus siitä, että lampaat tulevat mainiosti toimeen kylmäpihatossakin. Ensimmäiset määkivät tulivat Syrjälöille vuonna 2010, ja niille soveltuvat tilat remontoitiin vuokrattuun sikalaan. Oma uusi lampola rakennettiin kaksi vuotta myöhemmin.

Ensi alkuun lammasfarmin perustaminen keskelle vanhaa kylää arvelutti hieman tilanväkeä, mutta kyläläiset ovat ottaneet lampaat todella hyvin vastaan.

– Täällä odotetaan lampaiden tuloa keväällä laitumelle. Kyläläiset kyselevät perään, jos eläimiä ei ala näkyä maisemassa, Hannu-Pekka Syrjälä kertoo.

Portaan kylällä avautuva seesteinen laidunmaisema on viehättänyt myös tekstiiliyritys Vallilan suunnittelijaa, joka on ikuistanut näkymän Laitumella-verhokankaaseen.

Laidunnus tekee monipuolisesti hyvää

Katja Syrjälä on kotoisin Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta, mutta arvostaa suuresti myös monimuotoista kantahämäläistä maisemaa. Maalaismaisema merkitsee hänelle puhdasta ruokaa, josta perhe saa elannon.

– Maisemalaidunnuksella on paitsi taloudellista myös imagollista merkitystä, sillä lampaat pitävät pusikot ja joenvarret avoimina ja maiseman näkyvissä. Lisäksi lampaan kuuluu laiduntaa, sillä se lisää eläimen hyvinvointia, hän määrittelee.

Myös isännän mielestä lampaat ovat oiva maisematyökalu. Hän huomauttaa, että niiden tulon myötä kylälle ovat palanneet jo kertaalleen kadonneet törmäpääskyt. Laiduntaminen lisääkin tutkitusti maatalousluonnon monimuotoisuutta.

– Kyläläiset ovat sanoneet, että lampaiden tulo on elävöittänyt maisemaa. Joku jopa esitti, että meille pitäisi antaa jokin kulttuuripalkinto lampaiden tuomisesta tänne, Hannu-Pekka Syrjälä nauraa.

Laiduntavista lampaista on hyötyä myös tilan luomuviljantuotannossa. Luomupelloilla on käytössä viljelykierto, jossa pelloilla kasvatetaan muutaman vuoden välein pelkkää nurmea. Tällöin pellot toimivat laitumina, ja lampaat syövät niiltä rikkakasvit tehokkaasti pois.

Yhteistyötä moneen suuntaan

Syrjälän lampaat partioivat seitsemättä kesää maisemanhoitajina Saaren kartanolla, joka sekin lukeutuu Tammelan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Tulosta on tullut: esimerkiksi järven rannassa sijainnut umpeenkasvanut vitikko on nykyään viehättävä lehtomainen metsälaidun. Kartanolla on todettu, että alueen pysyminen avoimena edellyttää lehmien ja lampaiden yhteislaidunnusta, sillä maisemanhoitajina eläimet täydentävät toisiaan.

Tuottamansa lampaanlihan Syrjälät myyvät osin suoraan kuluttajille, osin lihayhtiölle ja muutamalle ravintolalle. Tila tekee yhteistyötä myös nahkurin ja villakehräämön kanssa, ja eläinten jalostuksen osalta pässiasema on tuttu kumppani.

Peltoviljelyn tiimoilta tilalla on lanta- ja koneyhteistyötä alueen muiden tilojen kanssa. Hannu-Pekka Syrjälä huomauttaa, että viljelijöiden keskinäinen henkinen tuki on sekin tärkeää yhteistyötä.

– Onneksi täällä on paljon luomuviljelijöitä ja lampureita, niin aina voi kysyä toisilta, jos tulee jotain ongelmia, hän toteaa.

Katja Syrjälää ilahduttaa erityisesti yhteistyö Suomen bordercolliet ja australiankelpiet ry:n kanssa; sen tuloksena tila isännöi lokakuussa paimennuksen SM-kisoja omalla markillaan.

Kulttuurimaisema ansaitsee arvostuksen

Kanta-Hämeessä sijaitsee tällä hetkellä seitsemän valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua maisema-aluetta. Tammelan kulttuurimaisemien ja Hämeen Härkätien ohella niitä ovat mm. Vanajaveden laakso ja Aulanko sekä Hakoinen-Kernaala. Maakunta saa lisäksi kolme uutta arvomaisema-aluetta Loimijokilaaksosta, Montolasta ja Evolta, kunhan valtioneuvosto hyväksyy vuonna 2015 valmistuneen päivitysinventoinnin.

Arvokkaiden maisema-alueiden luokittelun tehtävänä on nostaa esille maiseman luonto- ja kulttuuriarvoja, jotta ne voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

Maa- ja kotitalousnaisten vetämä Kylään maisemaan -hanke tekee tunnetuksi sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja ympäristöjä Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Vuonna 2018 alkaneen hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden arvostusta oman maakunnan kulttuuriympäristöä kohtaan ja innostaa yrittäjiä hyödyntämään maisemaa toiminnassaan.

Kylään maisemaan -hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset.

Teksti ja kuvat: Minna Nurro