Maatilat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä - Parolan tila Mikkelissä tarttuu toimiin ammattilaisten avustuksella
Maatalousympäristöissä tehtävillä kevyilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäämiselle.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ennennäkemättömän nopeaa ja uhkaa myös ihmisten hyvinvointia. Maatalousympäristöissä tehtävillä kevyilläkin toimenpiteillä voi olla suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäämiselle. Parolan tila näyttää esimerkkiä, kuinka päästä alkuun.
Maailmanlaajuisesti noin miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ruoantuotantoa. Global Assessment -raportin mukaan esimerkiksi pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin dollarin riskit.
Yleisesti viljelyn yksipuolistuminen sekä erilaisten reuna-alueiden ja karjan laiduntamisen väheneminen ovat heikentäneet maatalousympäristöjen monimuotoisuutta Suomessa. Keinoja köyhtymisen estämiseksi on, mutta omin voimin voi olla hankalaa päästä alkuun. Anu ja Ilpo Marttinen Parolan tilalla päättivät ottaa avuksi ammattilaisen ja toivottivat maisema-asiantuntija Saara Ryhäsen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista tervetulleeksi tilalle.
Tilakäynnillä selviää parhaimmat toimenpiteet
Parolan tilalla Mikkelin Harjumaassa on elokuisena päivänä kiivain rehuntekokausi juuri rauhoittumassa, kun Saara Ryhänen saapuu paikalle tekemään Valion CARBO-hankkeeseen liittyvää lumo-kartoitusta. Tilalla on yli 70 lehmää ja saman verran nuorkarjaa. Hiehot ja umpilehmät laiduntavat tilan pelloilla, lehmät jaloittelevat tarhassa. Parolan tilalla, niin kuin monella muullakin tilalla, pellot sijaitsevat matkojen päässä emotilasta. Hoidettavia alueita on paljon, ja isäntäväen kädet täynnä. Silti Marttiset innostuvat kartoituksesta välittömästi ja ovat kiinnostuneita tietämään, miten luonnon monimuotoisuus heidän tilallaan näkyy ja miten sitä voisi vielä kehittää.
Tilalle on tehty alkukartoitus, jossa on hyödynnetty tilan viljelykirjanpitoa ja kartta-aineistoa. Kartta-aineistosta esiin nousseet kohteet käydään arvioimassa maastossa.
”Maastossa liikkuminen tilayrittäjän kanssa on oleellinen osa kartoitusta. Maastokäynnillä kartoitetaan arvokkaiden luontokohteiden lisäksi indikaattorilajeja ja kiinnitetään huomiota vieraslajeihin”, Saara kertoo. ”Maastokäynnillä on helppo pohtia yhdessä uusia luonnon monimuotoisuutta tukevia kehityskohteita.”
Kartoituksen päätteeksi Saara antaa ehdotuksia keskeisiksi toimenpiteiksi, kuten puustomaisen reunavyöhykkeen liittämisen laidunpeltoon ja jättipalsamin torjunnan jatkaminen. Hän pyytää Marttisia miettimään, voisivatko he sitoutua niihin.
”Tarkoitus ei ole sysätä tiloille entistä enemmän työtä vaan pienilläkin toimilla antaa vinkkiä, miten maatalouden luomaa lumoa voi entisistään kehittää”, Saara painottaa.
Valio ja Maa- ja kotitalousnaiset kehittävät yhteisvoimin lumo-työkaluja maitotiloille
Valio ja Maa- ja kotitalousnaisten maisemapalvelut kartoittivat kesällä 2019 valiolaisia maitotiloja ja etsivät keinoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa hiilineutraalia Valiomaitoa tuotetaan yhä monimuotoisemmassa maatalousympäristössä ja maitotilayrittäjällä on tiedossa ne keinot, joilla monimuotoisuutta voidaan omassa tilaympäristössä kehittää.
”MKN maisemapalveluiden pitkäaikainen kokemus maaseudun luonnon monimuotoisuus- ja maisematyössä vaikutti positiivisesti, kun valitsimme yhteistyökumppaneita CARBO-hankkeeseemme”, kehityspäällikkö Heidi Huttunen Valiolta painottaa.
Kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta kertoo, että kartoituksessa käytetty, tiiviissä yhteistyössä Valion kanssa työstetty, lomake oli erittäin toimiva. Siinä muun muassa otettiin huomioon vieraslajit, joita tähän asti on kartoitettu vähänlaisesti. Myös tiloille annettu neuvonta ja keskustelut toivat syvyyttä kartoitukseen.
”Keskustelut ovat yleensä kaikista hedelmällisempiä, kun rauhassa käydään asioita läpi. Tilat itse pystyvät hyvin nostamaan ja pohtimaan myös kehityskohteita”, Lahdenvesi-Korhonen muistuttaa.
Kartoitustyöhön osallistui kolmetoista maitotilaa ja kuusi Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijaa eri puolelta Suomea. Mukana oli sekä luomu- että tavanomaisia tiloja. Yrittäjä sai kartoituskäynnin tulokset ja toimenpide-ehdotukset suullisesti ja kirjallisena raporttina. Kartoituksen loppuarvioinnissa tilan luonnon monimuotoisuus arvioitiin kokonaisuutena neliportaisella asteikolla. Palvelu oli projektin tiloille maksutonta.
Lisätietoa maitotilojen luomokartoituksista:
Heidi Huttunen, kehityspäällikkö
Valio Alkutuotanto
heidi.huttunen@valio.fi
Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ry
MKN maisemapalvelut
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi